Osaisitko vastata otsikon kysymykseen tai siihen, mitä sovelluksia lapsellasi on älypuhelimessaan tai omassa tabletissaan?
Alkaako huono omatunto kolkuttamaan, kun joudut myöntämään itsellesi, ettet tiedä? Se voi olla aiheellista, sillä vanhempien olisi hyvä olla perillä siitä, mitä oma lapsi älylaitteellaan tekee.
Mediakasvatus on osa perusopetuksen järjestämistä, mutta vastuu ei kuulu pelkästään kouluun ja opettajille. Mediakasvatuksen tulisi lähteä kotoa. Esimerkiksi lapsen ensimmäistä omaa puhelinta ostaessa tulisi puhua muustakin kuin puhelimen peruskäytöstä; soittamisesta ja tekstiviestien lähettämisestä.
Nykyisin ensimmäinenkin puhelin on tavallisesti älypuhelin, joten lapsi tulee todennäköisesti tekemän sillä suurimmaksi osaksi muuta kuin soittamista ja viestien lähettämistä.
Vanhempien tavoite on suojella lastaan. Siten vanhempien tulisi olla kiinnostuneita siitä, mitä lapsi tekee. Ei pelkästään olettaa kännykän ja internetin käyttöön liittyviä asioita, vaan myös kysyä ja osoittaa kiinnostusta.
Tietokone ja kännykkä voivat olla usein helppo ajanviete lapselle, mahdollistaen samalla vanhemmille hetken lepoa.
Netin käyttöön liittyen avainasemassa on lapsen ja vanhemman turvallinen ja luottavainen suhde. Tällöin lapsella on mahdollisuus kertoa vaikeistakin asioista, ilman pelkoa tuomitsemisesta.
Lasten ja nuorten kohdalla tietosuojaan liittyvistä asioista tulee olla erityisen tarkkana. Vanhemmalla on myös vastuunsa tietosuojaan liittyen, huoltajan suostumusta vaaditaan joissakin lasten ja nuorten sovelluksissa, joihin tarvitaan rekisteröityminen ja tällöin vanhemman tulisi tietää mihin hän suostumuksensa antaa.
Netin vaaroista on hyvä keskustella myös lapsen kanssa ennen netin ja sosiaalisen median käytön aloittamista.
Tarkoitus ei ole pelotella lasta, vaan luoda avoin ja luotettava vuorovaikutus, jonka tarkoituksena on osoittaa mahdolliset netissä olevat vaarat ja samalla kannustaa lasta kertomaan aikuiselle asioista, joihin lapsi kohtaa netissä.
Nuorten sosiaalisen median käyttöä ei tulisi katsella mielestäni lähtökohtaisesti negatiivisessa valossa, jos sitä osataan hyödyntää oikein.
Perinteinen ajatus voi olla, että lapset eivät opi kohtaamaan kasvokkain, jos he viettävät liikaa aikaa ruutua tuijottaen.
Itse olen kuitenkin digitaalisen median sovelluksien kautta tutustunut ja saanut uusia ihmisiä elämääni. Siten se voi toimia hyvänä tutustumisalustana kasvokkaisille kohtaamisille.
Toiminnan ei tarvitse myöskään olla passivoivaa, vaan myös toiminnallista ja itseilmaisua vaativaa toimintaa.
Aikuisten tulisikin toimia lapsille ja nuorille netin ja sosiaalisen median käytön suhteen esimerkkinä myös sen vuoksi, että nyky-yhteiskunnassa taito toimia ja käyttää sosiaalista mediaa monipuolisesti on erityisen tärkeää.
Elisa Korhonen
kasvatustieteiden tiedekunta
Oulun yliopisto
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.