Lähes nykymuotoisia sotilassoittokuntia on Suomen suuriruhtinaskunnassa ja sittemmin itsenäisessä Suomessa kuunneltu lähes tasan 200 vuoden ajan.
Puhallinyhtyettä suuremmista kokoonpanoista ensimmäiseksi lasketaan huhtikuussa 1819 perustettu Helsingin henkivartioväen opetuspataljoonan soittokunta, nykyään Kaartin soittokunta, koska se on jatkanut perustamisestaan lähtien yhtäjaksoisesti.
Tänään Oulussa konsertoiva entinen Rovaniemen varuskuntasoittokunta, joka 1990 saakka on tunnettu Lapin sotilassoittokuntana, aloitti toimintansa 150 vuotta myöhemmin 1969.
Noihin aikoihin perustettiin myös Rovaniemen ilmatorjuntapatteristo ja Lapin lennosto.
Oulun ja Kajaanin soittokuntien lakkauttamisen jälkeen Lapin sotilassoittokunta on Pohjois-Suomen ainoa ammattimainen sotilasmusiikkikokoonpano, johon kuuluu 30 soittajaa ja kaksi kapellimestaria.
Rovaniemen varuskuntasoittokunnan ensimmäiseksi päälliköksi tuli musiikkiluutnantti Rauno Haahti (1933–2018) Helsingistä.
Tällä hetkellä soittokunnan päällikkö ja kapellimestari on musiikkimajuri Jaakko Nurila työtoverinaan kapellimestari, musiikkikapteeni Tero Haikala.
Aluksi rovaniemeläiset harjoittelivat asuintalon pohjakerroksessa sijaitsevassa väestönsuojassa Evakkotie 75:ssä. Tilapäisiä harjoituspaikkoja ehti olla kaikkiaan viisi ennen kuin muusikot saivat omat, uudet toimitilat Someroharjun kasarmilta 1973.
Juhlavuotenaan sotilassoittokunnat tekevät yhteistyötä maamme nuoriso-orkesterien kanssa, järjestävät Puolustusvoimien kesäkiertueen sekä useita juhlakonsertteja, joihin myös tämäniltainen Oulun-konserttikin kuuluu.
Rakuunasoittokunnan päällikön, musiikkimajuri Riku Huhtasalon johdolla konsertilla juhlistetaan Lapin soittokunnan 50-vuotisen olemassaolon lisäksi maavoimien vuosipäivää valtakunnallisesti.
Illan solisti, tenori Jyrki Anttila, laulaa muun muassa elokuvasävelmiä ja operettiklassikoita. Huilusolistina toimii kersantti Joel Hulkkonen.
Suuria puhallinorkesterinumeroita edustavat Tauno Pylkkäsen Kuvia Lapista ja Einar Englundin sarja elokuvasta Pojat.
Ilmavoimien big band julkaisee juhlavuoden merkeissä keväällä Maisemakuvia Suomesta -levyn. Kesäkuussa järjestetään Kaartin soittokunta 200 -festivaali Suomenlinnassa ja Laivaston soittokunta toteuttaa marraskuussa Meidän poikamme merellä -revyykiertueen.
Myös Laivaston soittokunta juhlii, sillä sen perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta.
Marraskuussa Kaartin soittokunnan 200-vuotisjuhlakonsertissa ilmestyy 200-vuotisjuhlavuoden merkeissä suomalaisen sotilasmusiikin historiateos, jonka on kirjoittanut musiikkimajuri evp. Raine Ampuja yhdessä toimittaja, tietokirjailija, historioitsija ja muusikko-säveltäjä Jussi-Pekka Aukian kanssa.
Kirja on osa suomalaisen sotilasmusiikin laajaa historiahanketta.
– Olemme yhdessä tutkineet viiden vuoden ajan suomalaisen sotilasmusiikin historiaa Jane & Aatos Erkon säätiön tuella. Jussi-Pekka Aukia on pianisti ja entinen Mäntsälän musiikkiopiston rehtori, joka siirtyi kirjoittajaksi. Hänet tunnetaan parhaiten yhtenä Hovimäki-sarjan tekijöistä, kertoo Ampuja.
Keisari halusi ääntä kentälle
Pitkäaikaisena Kaartin soittokunnan kapellimestarina Raine Ampuja tuntee hyvin Suomen vanhimman yhtäjaksoisesti toimineen ammattiorkesterin historian.
– Ensimmäiset rumpalit ilmestyivät ruotsalaisiin joukko-osastoihin keskiajalla, huilujen ja erilaisten torvien soittajat viimeistään 1500-luvun puolivälin tienoilla.
– Nykymuotoisten sotilassoittokuntiemme kehitystarina alkoi, kun Venäjän keisari Aleksanteri I päätti Suomen sodan 1808–1809 jälkeen perustaa Suomeen kolme värvättyä jääkärirykmenttiä. Vuoteen 1814 mennessä niihin sijoitettiin kahdeksanmiehiset puhallinyhtyeet.
Kuopion viidennen tarkk’ampu-japataljoonan vahvuuteen kuului jo 1814 kymmenen puhaltajaa ja kaksi rumpalia. Soittokunta kuitenkin siirrettiin kaupungista pois ja seuraava saatiin vasta viisi vuotta myöhemmin.
Muusikkojen palkat keisarikunta maksoi elintarvikkeiden ja komean sotilaspuvun muodossa. Näitä muonapalkkaisia sotilaita ryhdyttiin kutsumaan ”perunajääkäreiksi”.
Keisari moitti Suomen joukkojen tarkastusmatkallaan 1819 kahdeksan muusikon aikaansaamaa ääntä liian vaimeaksi paraateja ja katselmuksia ajatellen, minkä takia soittajavahvuuksia nostettiin.
Suomen jääkärirykmentin pataljoonat Viipurissa ja Kuopiossa saivat 25 muusikkoa ja muut 20. Suomeen sijoitettuun venäläiseen sotaväkeen kuului 1820 yhteensä 225 soittajaa.
Kuuluvuuden takaamiseksi puhaltajille hankittiin 1820-luvun alussa myös kovaäänisemmät uudet instrumentit, jotka suunnitteli ja valmisti alan saksalainen mestari Friedrich Anderst. Kokoelma näitä soittimia on tallennettu Kuopion kulttuurihistorialliseen museoon.
Henkivartioväen opetuspataljoonan soittokunta, Kaartin soittokunnan esi-isä, perustettiin Parolassa 1. huhtikuuta 1819.
Valmistelut oli Raine Ampujan mukaan toki aloitettu jo aikaisemmin hankkimalla pataljoonalle 20 messinkirumpua.
– Lisäksi kokoonpanoon on oletettavasti kuulunut joitakin Vaasasta saapuneita signalisteja ennen vuotta 1819. Jouluaattona 1824 opetuspataljoona siirtyi Helsinkiin valmistuneihin uusiin kasarmeihin.
Aleksanteri I oli yllä mainitun paraatikatselmuksen yhteydessä huomannut, etteivät suomalaiset myöskään osanneet tarpeeksi hyvin venäläisiä sotilasmarsseja, minkä takia hän nimitti vuoden 1819 lopussa opetuspataljoonan soittokunnan johtajaksi Pietarissa asuneen latvialaisen klarinettivirtuoosin Josef Thaddeus Twarjanskin.
Lähteitä: www.pohjois-savonmuisti.fi, yle.fi/uutiset/3-9869615 ja sotilasmusiikki.wordpress.com.
Jutun rakenne muokattiin kauttaaltaan 13.2. kello 23.15.
Puolustusvoimien ylikapellimestarit
Mus.evl Jyrki Koskinen 2016–.
Mus.evl Elias Seppälä 2008–2015.
Mus.evl Harri Saksa 1996–2008.
Mus.evl Mikael Tsokkinen 1993–1996.
Mus.evl Rauno Haahti 1990–1993.
Mus.evl Teuvo Laine 1984–1990.
Mus.evl Arvo Kuikka 1967–1984.
Musiikkimajuri Arvo Uro 1964–1967.
Mus.evl Martti Parantainen 1951–1964.
Mus.evl August Huttunen 1944–1951.
Mus.evl Lauri Näre 1927–1944.
Musiikkimajuri Aleksei Apostol 1919–1927.
Majuri Aatto A. Liljeström, armeijan kapellimestari 1918.
Mus.evl = musiikkieverstiluutnantti.
