Tiukoista budjettikehyksistä huolimatta teiden ja rautateiden rakentamiseen ja perusparannukseen on saatava ensi vuonna lisää rahaa, vaativat eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markku Koski (kesk.) ja varapuheenjohtaja Matti Ahde (sd.).
"Ilman lisäsatsausta tie- ja rataverkko rapautuu. Kärkihankkeet on pakko toteuttaa. Se edellyttää hallituskelta nyt linjatarkistusta", Ahde sanoo.
Niin sanotut infrarahat ovat asia, josta eduskunta ja hallitus ovat olleet eniten eri mieltä koko vaalikauden. "Nyt niitä on nostettava, sillä kyse on uusista ja merkittävistä investointihankkeista, jotka ovat välttämättömiä koko kansantalouden kannalta", Ahde painottaa.
Koski nyökyttelee samanmielisyyttä. Kaksikko muistuttaa, että infrarahojen lisääminen oli ainoa ponsi, jonka eduskunta liitti tämän vuoden budjettiin.
"Hallituksella ei ole varaa sivuuttaa sitä. Eduskunta vaati, että vuoden 2007 budjetissa on päätettävä merkittävistä uusista investointihankkeista ja ne tulee käynnistää 2007-2008 aikana", Ahde korostaa.
"Näistä on nyt saatavat ratkaisu", Koski jatkaa.
He edellyttävät, että infraministerityöryhmän lista kärkihankkeista otetaan hallituksen tiistaisessa kehysriihessä pöydälle ja niille annetaan rahaa. Pohjoisesta listalla ovat Oulu-Seinäjoki -radan perusparannus ja Kemin sillat nelostiellä.
Ahde huomauttaa, että infran kehykset oli jo alunperin laskettu vääriin. "Sillä ei pystytä ylläpitämään teiden ja ratojen nykytasoakaan."
Jo tämän vuoden budjettiin eduskunta lisäsi vastoin hallituksen esitystä muun muassa Oulusta Korvensuoran tiehankkeen. Koski huomauttaa, että eduskunnan vaikutusvalta budjettiin onkin kasvanut.
Valtionyhtiöistä
tulee pelivaraa
Rahaa liikennehankkeille kaksikon mielestä löytyy valtionyhtiöiden myynti- ja osinkotuloista. Myös Suomen Pankilta tuloutettavia varoja pitäisi käyttää teiden ja ratojen rakentamiseen.
Ahteen mielestä myös valtionyhtiöistä jaettavaksi saatavien rahojen jakoperustetta pitäisi tarkistaa. Kun tulot ovat kasvaneet paljon odotettua enemmän, pitäisi myös jako-osuutta nostaa. Se on nyt kymmenen prosenttia yli 500 miljoonan euroista.
Valtionyhtiöistä saatavia varoja on kaavailtu myös UMP:n mittavien irtisanomisten jälkihoitoon. Koski ja Ahde korostavat, että jälkihoitotoimet eivät voi odottaa ensi vuoteen. "Silloin se on myöhäistä."
Hoitoon on ryhdyttävä jo tänä vuonna. Rahaa löytyy budjetista monelta momentilta. Koski vaatii lisää rahaa myös kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin ja satsausta investointitukiin.
Hallitusta ei
pidä keikuttaa
Keskusta kiirehtii hallitukselta päätöstä EU-tukien menetysten kansallisesta kompensoinnista. SDP haluaa nostaa kehitysapua.
Koski ja Ahde vakuuttavat, että kotimaan talonpoikia ja maailman köyhiä ei panna vastakkain.
Tosin Ahde lähtee siitä, että maataloustuessa ensin on katsottava EU-ratkaisu. Vasta sen jälkeen on kansallisen tukipäätöksen aika. Hän varoittaa ryhtymästä keikuttelemaan hallitusta maataloustuella.
Koski myötäilee, vaikka keskustan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas on jo näin tehnyt. "Minä en rupea siihen. Kehysriihessä pitää kyllä hyväksyä periaate siitä, että kompensaatiot tulee. Hallitusta on helppo heilutella, vaikeampi on hoitaa asioita", Koski näpäyttää puoluetoveriaan.
Bioenergiaan hän sen sijaa vaatii satsauksia ja perustelee sitä laajasti.
Kehitysyhteistyövaroja on Ahteen mielestä saatava nostetuksi, sillä se on kirjattu hallitusohjelmaan. Suomen taso on hänestä "häpeällisen matalalla" kansainvälisessä vertailussa. "0,7 prosentin bkt-tavoitetasoon pääsyä ehkä joudutaan venyttämään, mutta siitä ei saa luopua", Ahde muotoilee.