Tie- ja ra­ta­hank­keet lis­tat­tiin

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen (sd.) johtama ministerityöryhmä on listannut lähivuosina aloitettavat 15 isoa tie- ja ratahanketta tärkeysjärjestykseen. Ne on määrä toteuttaa vuosina 2005-2007.

Tärkeä kehittämiskohde. Raahen satamakapteenin Kaarlo Heikkisen mukaan väylän syventäminen turvaa sataman kilpailukykyä ja parantaa terästehtaan toimintaedellytyksiä. Sataman kautta kulkee tavaraa 6,3 miljoonaa tonnia vuodessa.
Tärkeä kehittämiskohde. Raahen satamakapteenin Kaarlo Heikkisen mukaan väylän syventäminen turvaa sataman kilpailukykyä ja parantaa terästehtaan toimintaedellytyksiä. Sataman kautta kulkee tavaraa 6,3 miljoonaa tonnia vuodessa.
Kuva: Helge Murtovaara

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen (sd.) johtama ministerityöryhmä on listannut lähivuosina aloitettavat 15 isoa tie- ja ratahanketta tärkeysjärjestykseen. Ne on määrä toteuttaa vuosina 2005-2007.

Hankkeiden käynnistämisestä ja rahoituksesta pitää päättää vielä erikseen maaliskuun kehysriihessä ja myöhemmissä budjettineuvotteluissa.

Luhtanen painotti perjantaisessa tiedotustilaisuudessa, että hyväksyessään eilen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa listan, hallitus on sitoutunut siihen. "Lähdemme siitä, että hankkeisiin on tulossa rahoitusta", Luhtanen vakuutti. Toistaiseksi näille liikenneväylille ei ole vielä luvattu yhtään lisää rahaa.

Ministerityöryhmän hankelistan hintalappu on yhteensä 1,4 miljardia euroa. Isot hankkeet nielevät tästä noin 940 miljoonaa euroa. 340 miljoonaa euroa menisi liikenneverkon kunnossapitoon erilaisina teemahankkeina.

Näillä rahoilla uusittaisiin mm. rataverkkojen päällysteitä ja lisättäisiin koulumatkojen turvallisuutta maaseututaajamissa. Lisäksi jo lisäbudjetissa annettaisiin 50 miljoonaa pika-apuna rautateiden kunnossapitoon.

Hankkeiden toteuttamiseen tarvitaan lisää rahaa noin 550 miljoonaa euroa. Kuluvan hallituskauden kehyksissä on 4,6 miljardia euroa , joten lisärahan tarve on liki kymmenen prosenttia.



Kemiin tyrkyllä
elinkaarimalli


Luhtanen painotti, että valtion budjettirahoituksen lisäksi osana kunkin hankkeen suunnittelua selvitetään vielä mahdollisuudet uusien rahoitusmallien käyttöön ottoon.

Ns. elinkaarimalli on tyrkyllä E 18-moottoritiehankkeen lisäksi neljään muuhun tiehankkeeseen sekä Lahti-Luumäki -rataan.

Ministerityöryhmä kauppaa elinkaarimallia seitsemänneksi listattuun valtatie 4:n Kemin kohdan ja siltojen parantamiseen. Hankkeen kustannusarvio on 49 miljoonaa euroa. Sillä muutettaisiin vilkasliikenteinen ja onnettomuusaltis valtatie moottoritieksi sekä rakennetaan Kemijoen ylittävät sillat.

Elinkaarimallilla aiotaan toteuttaa myös hankkeista suurin, jo lähiaikoina alkava on tiehanke E 18-moottoritie välillä Muurla-Lohja, josta on poliittinen päätös jo tehty. Luhtasen tavoite on saada hankkeen urakka- ja rahoitusmalli kuluvan vuoden ensimmäiseen lisätalousarvioon.

Luhtanen sanoi olevansa varma, että hanke, jonka kustannusarvio on 335 miljoonaa euroa, kiinnostaa myös ulkomaisia rahoittajia. Rakennustyöt voitaisiin aloittaa vuonna 2005.

Elinkaarimallissa valtio ostaa kokonaispaketin, joka rakentamisen lisäksi sisältää kunnossapidon ja rahoituksen. Hankkeen valmistuttua valtio maksaa toteuttajalle vuotuisia palvelumaksuja 22 vuoden ajan. Elinkaarimallilla on Suomessa rakennettu vain Lahden moottoritie.

Ministerit kehuivat tärkeyslistaansa alueellisesti tasapuoliseksi ja muistuttivat, että Etelä-Suomen väylien parannus koituu koko Suomen hyödyksi.

Hallituskauden jälkeisiä eli vuosien 2008-2013 hankkeista ei listattu tärkeysjärjestykseen.Rahaa niihin menisi 2,2 miljardia euroa.

Ilmoita asiavirheestä