Tie ja pal­ve­lut tekivät Kem­pe­lees­tä me­nes­ty­jän – ve­to­voi­mai­sil­la­kin alueil­la väestö kes­kit­tyy yhä har­vem­paan kuntaan

Pikko ja Paavo Sankilampi ovat asuneet koko ikänsä Kempeleessä lukuunottamatta vajaan vuoden pituista Oulu-visiittiä 1960-luvulla. – Täällä toimii kaikki. Ei ole koskaan ollut sellainen olo, että pitäisi minnekään muuttaa, Pirkko Sankilampi toteaa.

Kuva: Jarmo Kontiainen

–Kempeleessä lapsiperheen palvelut toimivat. Poikien koulu on kahden minuutin päässä, Kati Timonen kertoo. 8-vuotiaiden Aapelin ja Eemelin kanssa samaa ala-astetta käyvät myös Arto Hämäläisen kaksi poikaa.

Kuva: Jarmo Kontiainen

Vetovoimaistenkin alueiden sisällä yhä harvempi kunta kasvattaa väestöään. Kempeleen vetovoima perustuu sijaintiin ja palveluihin.

Pirkko, 76, ja Paavo Sankilampi, 83, ovat syntyperäisinä kempeleläisinä nähneet kunnan hurjan kasvun vuosikymmenten mittaan. Maatalon poikana Paavo Sanginojaa on maaseutumaisuuden häviäminen välillä hirvittänyt, mutta kun kaupungistuminen kerran on väistämätöntä, on hänenkin myönnettävä Kempeleen pysyneen mukana hyvin.

– Kilpailun kannalta uudistukset ovat olleet välttämättömiä.

Pariskunta näkee yhtenä menestystekijänä sen, ettei isoja puoluepoliittisia erimielisyyksiä ole kunnassa ollut. Aikanaan itsekin kuntapolitiikassa toimineen Pirkko Sankilammen mielestä puolueita ei tarvittaisi kunnan tasolla ollenkaan.

– Kun itse olin mukana kunnallispolitiikassa, ei ollut puoluenäkökulmia, vaan Kempele-puolue.

36-vuotias Kati Timonen on muuttanut elämänsä aikana 28 kertaa. Kempeleestä hän etsi kotia jo muutama vuosi sitten, kun silloinen asuinpaikka Oulunsalo liitettiin Ouluun ja palvelut muuttuivat. Sopiva koti sattui kuitenkin silloin löytymään Limingasta.

–Kempeleessä lapsiperheen palvelut toimivat. Poikien koulu on kahden minuutin päässä, Kati Timonen kertoo. 8-vuotiaiden Aapelin ja Eemelin kanssa samaa ala-astetta käyvät myös Arto Hämäläisen kaksi poikaa.

Kuva: Jarmo Kontiainen

Heinäkuussa muutto Kempeleeseen vihdoin toteutui. Hetki oli sopiva, sillä kaksospoikien koulu Limingassa olisi vaihtunut joka tapauksessa. Lapset ovat syntyneet Kempeleessä, siellä asuu paljon ystäviä, ja Oulunsalossa sijaitseva yrityskin on nyt lähempänä. Tietenkin asiaan vaikutti myös se, että uusi puoliso Arto Hämäläinen istuu perussuomalaisten riveissä Kempeleen kunnanvaltuustossa.

– Kempeleeseen tullaan jäämään pysyvästi, Timonen uskoo.

Muuttovoittoa saavat alueet keskittyvät entistä vahvemmin suuriin kasvukeskuksiin. 2010-luvun aikana kuntien muuttovoitoissa on alkanut olla yhä enemmän hajontaa myös kasvavien kaupunkiseutujen sisällä, kertoo muuttotutkija Timo Aro.

Kempele on saanut tämän vuoden ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana kaikista Suomen kunnista eniten suhteellista muuttovoittoa.

– Työ, sijainti ja palvelut, Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi tiivistää kunnan tärkeimmät vetovoimatekijät.