Kevitsan nikkelikaivoksen avaaminen tulee päivä päivältä varmemmaksi, vaikka varsinaista kaivospäätöstä saadaankin odottaa alkukesään saakka. Keskiviikkona kaivosyhtiö allekirjoitti aiesopimukset Lapin tiepiirin ja Veljekset Karjalainen Oy:n kanssa kahden kaivosalueelle johtavan sillan ja seitsemän kilometriä pitkän tien rakentamisesta.
Kitisen ylittävä noin 150 metriä pitkä silta rakennetaan Vajukosken voimalaitossillan lähelle ja toinen pieni silta Mataraojan yli. Kaivostien ja siltojen alustava kustannusarvio on 4,5 miljoonaa euroa.
Kaivoksen rikastamolla tarvittavat kolme suurta jauhinmyllyä kaivosyhtiö Kevitsa Mining Oy tilasi jo viime syksynä, mutta yli 20 miljoonaa maksavien myllyjen toimitusaikakin on 2,5 vuotta.
Kaivospäätös alkukesästä
Yhtiön toimitusjohtaja Krister Söderholm perustelee kaivostoiminnan käynnistymistä ennakoivia aiesopimuksia infrastruktuurilla, jonka pitää olla kunnossa, kun kaivosaluetta ryhdytään rakentamaan tosissaan.
Kevitsassa tutkimukset jatkuvat edelleen. Parhaillaan menossa ovat timanttiporaukset, minkä lisäksi alueelta louhitaan pieni määrä malmia viimeisiä rikastuskokeita varten.
"Mikäli kaikki menee hyvin, odotamme saavamme tarvittavat kaivospiiri- ja ympäristöluvat kesään mennessä, minkä jälkeen voimme tehdä kaivospäätöksen. Sen jälkeen alkaa rakentaminen. Tuotantoon kaivos on tarkoitus saada kesällä 2010", Söderholm arvioi.
Nikkeliä, kuparia ja eri jalometalleja tuottavasta kaivoksesta tulee Suomen toiseksi suurin. Vielä mittavampi kaivos tulee Sotkamon Talvivaaraan.
"Kevitsasta tulee viisi kertaa suurempi kuin Suurikuusikon kultakaivos Kittilässä. Sähköäkin kaivoksen myllyt tarvitsevat enemmän mitä viereinen Vajukosken voimalaitos tuottaa", Söderholm kuvailee.
Suomalaisempi
kuin Nokia
Kevitsan rakennuskustannukset ovat kasvaneet kahdessa vuodessa kymmeniä miljoonia euroja. Kun vielä vuonna 2006 kustannusten arvioitiin olevan 104 miljoonaa euroa, niin nyt Söderholm haarukoi summan 140-180 miljoonan euron väliin.
"Kaivoksen koko on kasvanut ja hintataso noussut", hän perustelee.
Kevitsa Mining Oy:n emoyhtiö Scandinavian Minerals Ltd joutuu tekemään vielä ainakin yhden rahoituskierroksen, ennen kuin tarvittavat eurot alkavat olla kasassa. Tällä hetkellä yhtiöllä on rahaa noin 50 miljoonaa euroa, mikä riittää jauhinmyllyhankintoihin sekä infran rakentamiseen.
Söderholmin mielestä rahoitus ei tule muodostumaan ongelmaksi. "Haemme rahaa ainakin Kanadasta ja Suomesta. Tällä hetkellä yhtiön omistuksesta on noin 20 prosenttia suomalaisten käsissä, mikä on enemmän kuin esimerkiksi Nokialla", hän sanoo.
Nykytiedon mukaan Kevitsassa arvioidaan olevan malmia vähintään 70 miljoonaa tonnia, mikä viiden miljoonan tonnin vuosivauhdilla riittää 15 vuodeksi.
Nikkeliä Kevitsan avolouhoksesta lasketaan saatavan vuodessa noin 10 000 tonnia nikkeliä ja kuparia 14 000 tonnia. Söderholm laskee, että Talvivaaran ja Kevitsan käynnistyttyä Suomi tuottaa yli 3 prosenttia maailman nikkelistä.
Sodankylässä
kaivataan perustyötä
Työtä kaivos tarjoaa rakennusvaiheen aikana noin 400 henkilölle. Tuotantovaiheessa työntekijöitä tarvitaan noin 200. Kaivoksen johtoryhmän ja osan avainhenkilöistä yhtiö on jo palkannut.
Söderholm kertoo, että loput avainhenkilöistä, työnjohto ja kaivosmiehet rekrytoidaan tämän ja ensi vuoden aikana.
Sodankylän kunnanisät ovat luonnollisesti innoissaan Kevitsan myönteisistä uutisista. Kaivoksen avaamista ennakoivat sopimukset tuovat kuntaan lohtua Pahtavaaran kultakaivoksen konkurssin jälkeen.
Konkurssissa työpaikkansa menetti noin sata kaivosammattilaista.
"Tämä on meille erittäin merkittävä päivä. On tärkeää saada kuntaan perustyötä. Kunta on valmistellut kaivoksen tuloa yli vuoden kestäneen projektin avulla", kunnanjohtaja Vesa Tuunainen iloitsee.
Pahtavaaran konkurssi nosti Sodankylän työttömyysastetta kolme prosenttiyksikköä. Tuunainen valittelee, että kultakaivoksen työpaikkojen menetys jäi julkisuudessa Kemijärven tapahtumien jalkoihin.
Pahtavaaran mainari ja Metalliliiton liittovaltuuston jäsen Juha Karppinen sanoo uskoneensa lähellä kotiaan sijaitsevaan Kevitsaan ihan alusta lähtien.
"Nyt nähdään, ettei usko ole ollut turha", hän sanoo.