Kiinalaiset toisinajattelijat saavat tavan takaa paljon huomiota länsimaisissa medioissa. Viimeisin tapaus on Tiananmenin protestiliikkeen johtohenkilöihin kuulunut Liu Xiaobo, joka tuomittiin joulupäivänä 11 vuodeksi vankeuteen "kiihotuksesta valtiovallan kumoamiseen".
Liu on Kiinan tunnetuimpia toisinajattelijoita. Hän jo aikaisemmin tutustunut Kiinan vankiloiden ja työleirien karuun todellisuuteen. Liu vangittiin joulukuussa 2008, jolloin Kiinan opposition manifesti, Charta 08 tuli julkisuuteen. Siinä vaaditaan monipuoluedemokratiaa, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja oikeusvaltiota.
Toisinajattelijan määritteleminen on Kiinan oloissa ongelmallista, sillä poliittisten aktivistien lisäksi kommunistipuolueen yksinvaltaa uhkaa kirjava joukko ihmisiä ja ryhmittymiä. Valtion vastaisesta toiminnasta on jaettu rangaistuksia monenlaisista asioista. Korkealentoista
Ulkopoliittisessa instituutissa Kiinan poliittista kehitystä seuraava Jyrki Kallio ei pidä demokratialiikettä suurimpana uhkana Kiinan kommunistihallinnolle.
"Se on suhteellisen pienen ihmisjoukon harjoittamaa toimintaa. Se on muuhun kansalaistoimintaan verrattuna niin korkealentoista ja tavoitteiltaan abstraktia, ettei sillä ole erityistä suosiota kansan keskuudessa", Kallio arvioi. Tämän vuoksi Liu Xiaobolle ja muille demokratia-aktivisteille voidaan sanella rangaistukset kovimman asteikon mukaan, sillä hallinto tietää, ettei vaarallista vastareaktiota synny.
Demokratialiikkeen ydin tulee älymystöstä ja yliopistoväestä. Mukana on 1970- ja 80-lukujen demokratialiikkeen peruina jonkin verran myös vaatimattoman taustan omaavia kansalaisaktivisteja, Kallio kertoo.
Uhka alueilta
Kallion mielestä vakavampi haaste Pekingin valtaapitäville liittyy arkipäivän asioihin, joilla voidaan saada suuret ihmisjoukot liikkeelle. Tällaisia ovat köyhyys, työttömyys, ympäristöongelmat, korruptio sekä keskushallinnon ja alueiden väliset ristiriidat. Viime kesänä islamin uskoa tunnustavat uiguurit kapinoivat läntisellä Xinjiangin autonomisella alueella. Kuolonuhreja oli satoja, pidätettyjä uiguureja päälle tuhat. Toinen etninen jännityspesäke on Tiibet, jossa leimahti viimeksi maaliskuussa 2008.
Etnisten vähemmistöjen tyytymättömyys saattaa kummuta samoista lähteistä kuin valtaväestönkin kohdalla. Lisämurheina voivat olla autonomian toimimattomuus sekä uskonnollisten ja muiden kulttuuristen oikeuksien polkeminen.
Kaatohaaveita harvalla
Ulkopoliittisen instituutin erityisasiantuntija Jyrki Kallio arvelee, että nykymenoon tyytymättömistäkin vain harvat haluavat kaataa kommunistihallintoa.
Toisaalta demokratia-aktivistien määrän pienuus on Kallion mielestä ymmärrettävää, sillä vaatii suurta kansalaisrohkeutta lähteä uhmaamaan yksipuoluejärjestelmää. Charta 08:n kaltaisten julistusten allekirjoittajia vainotaan ja niiden johtohahmot voivat varautua vankilatuomioihin.
Tiananmenin aukion tapahtumat kesäkuussa 1989 vaikuttavat yhä. Verilöylyn jälkeen kiinalaisten mielenkiinto politiikkaa kohtaan väheni tuntuvasti.
"Kun talous on lähtenyt kasvamaan, ovat monet ihmiset ottaneet sellaisen asenteen, että tehdään nyt ensin rahaa eikä heiluteta venettä ja palataan myöhemmin poliittisiin asioihin", Kallio selvittää.
Kritiikistä vankilaan
1989: Tiananmenin verilöylyn jälkeen yliopisto-opettaja Liu Xiaobo tuomitaan 1,5 vuodeksi vankeuteen.
1996--99 hän on työleirillä.
25.12.2009 hänen tuomitaan 11 vuodeksi vankeuteen.
1989. Zhao Ziyang erotetaan puoluesihteerin paikalta hänen protestoituaan opiskelijakapinan veristä kukistamista.
1991. Toinen Tiananmenin opiskelijajohtaja Wang Dan tuomitaan ensin 4:ksi ja sitten 11 vuodeksi vankilaan. Vuonna 1998 hänet karkotetaan USA:han.
2006. Yhden lapsen politiikkaa arvostellut juristi Chen Guangcheng tuomitaan reiluksi 4 vuodeksi vankilaan.
2008. Hallituksen vastaista kritiikkiä internetissä esittänyt Hu Jia tuomitaan 3,5 vuodeksi vankilaan.
2009 Sichuanin maanjäristyksessä lapsensa menettänyt Huang Qi tuomitaan 3 vuodeksi vankilaan "valtiosalaisuuksien paljastamisesta". Hän oli kertonut medialle heikosti rakennetuista kouluista.