Ruotsalaisesta kansanpuolueesta tulee selkeämmin yleispuolue, mikäli minut valitaan puolueen puheenjohtajaksi, julistaa kansanedustaja Astrid Thors, joka yrittää toista kertaa suomenruotsalaisten etujen ajajana profiloituneen puolueen johtoon. Hän nostaisi kielikysymyksen ohella koulutus- ja työllisyyspolitiikan voimakkaammin RKP:n asialistalle.
Thors aiheutti vuonna 2003 ruotsinkielisessä "ankkalammikossa" skandaalin, kun hän uskalsi haastaa pitkäaikaisen puheenjohtajan Jan-Erik Enestamin. Thorsista olisi tullut puheenjohtaja, mikäli hän oli saanut viisitoista ääntä enemmän.
"Olen poliittisempi ja aatteellisempi johtaja kuin Enestam, joka on enemmän hallinnoija. Enestam tuli aika iäkkäänä mukaan politiikkaan, joten hänestä ei ole tullut intohimoista poliitikkoa", Thors heittää. Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam jättää puheenjohtajuuden ensi kesänä.
Perinteisesti RKP:ssä väistyvä johtaja on valinnut seuraajansa. Enestamin valintasormi näyttää osoittavan ympäristöministeriön valtiosihteeriä Stefan Wallinia.
Thors tuhahtaa puheille, että RKP:n pojat ovat pohjustaneet Wallinin uraa. Hänen mukaansa pienessä puolueessa on helpompi juntata kuin suurissa puolueissa, mutta RKP:n naiset eivät ole jääneet tuleen makaamaan.
"Kukaan ei voi voimakkaasti viedä ratkaisuja päätökseen, mikäli eduskuntaryhmän muutamat voimahahmot eivät ole siinä mukana. Tarkoitan Eva Biaudet´a ja Christina Gestriniä itseni lisäksi. Nyt koetellaan, kuka todellisuudessa päättää", Thors lataa.
Eduskuntaryhmää vetävä Gestrin on myös ehdolla puheenjohtajaksi.
Thorsia kummastuttaa RKP:n sääntöjen tulkinta. Puheenjohtajaksi valitaan eniten ääniä saava ehdokas. Yleensä edellytetään yli puolta äänistä.
Puheenjohtajana Thors uudistaisi puheenjohtajan valintatapaa. Hän ehdottaa, että puheenjohtaja valittaisiin jäsenäänestyksellä.
"Puoluejäsenyyden pitäisi merkitä jotakin. Ihmiset tulevat mukaan toimintaan, jolla on merkitystä. Olisin toivonut, että puheenjohtaja olisi voitu valita jo nyt jäsenäänestyksellä."
Thors haluaa romuttaa ihmisten kuvan RKP:stä. Hänen mukaansa myös RKP:n kannattajakunnassa esiintyy työttömyyttä ja huono-osaisuutta.
"Meidän pitää miettiä, mistä ihmiset puhuvat ja mistä he ovat huolissaan. Toimivatko koulutusjärjestelmä ja muutosturva työttömäksi jääneen yksilön osalta riittävän tehokkaasti."
Hän kysyy, onko Suomi oikeudenmukainen yhteiskunta. "Suuryritysten johtajat nostavat omia palkkojaan samanaikaisesti, kun he irtisanovat työntekijöitään. Se murentaa meidän talkoohenkeämme. Yritysjohtajilta on vaadittava palkkamalttia."
"Painajaisunia oppositiossa olemisesta on hyvä joskus nähdä", Thros muistuttaa.
"Miten me toimisimme oppositiossa sisältömielessä, kun olemme olleet hyvin pitkään hallitusvastuussa. Politiikka on saatava takaisin puoluepolitiikkaan."
Thors tunnustaa, että RKP:n on ylitse kävelty useita kertoja hallituksessa. Häntä harmittaa nykyisen hallituksen aikana tehty päätös tehdä ruotsi valinnaiseksi ylioppilaskirjoituksessa. "En tiedä, tekikö Enestam siitä edes hallituskysymystä."
Thors nostaa hattua Enestamille siitä, että hän sai säilytettyä Tammisaaren ja Dragsfjärdin varuskunnat. "Siinä hän käytti selkeästi järeämpiä aseita."