Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) ei ota kantaa perheenyhdistämishakemuksia koskeviin vilppiepäilyihin. Niitä voivat hänen mielestään kommentoida vain hakemusten käsittelijät.
Helsingin Sanomat kertoi sunnuntaina, että sisäministeriö epäilee osaa somalialaisten tekemistä perheenyhdistämishakemuksista perusteettomiksi. Hakemusten määrä on lisääntynyt rajusti.
STT:n haastatteleman Thorsin mukaan hakemusten hetkellinen lisääntyminen on luonnollista, koska monet halusivat saada asiansa käsittelyyn ennen kuin ulkomaalaislain muutokset astuivat voimaan elokuun alussa.
- Tiukennukset vaikuttavat siihen, ettei perheen yhdistämistä hakeva mainitse kaikkia kotimaahan jääneitä sukulaisia ikään kuin "varmuuden vuoksi", Thors kertoi STT:lle.
Sisäministeriössä heränneet epäilykset väärinkäytöksistä liittyvät muun muassa kasvattilapsiksi ilmoitettujen vääristyneeseen sukupuolijakaumaan. 13-17-vuotiaista kasvattilapsiksi ilmoitetuista 70 prosenttia oli tyttöjä.
Maahanmuuttovirastossa on Helsingin Sanomien mukaan kuultu epäilyjä, että tyttöjä haetaan Suomeen kakkosvaimoiksi tai piioiksi.
"Jos tällaista epäillään, niin oikea taho tutkimaan asiaa on vähemmistövaltuutettu", Thors sanoo.
Kasvattilapsia on hakemusten mukaan nyt lähes joka perheessä, kun pari vuotta sitten heitä ei ollut juuri lainkaan.
Ruuhka helpottanee loppuvuodesta
Thorsin mielestä perhesidehakemusten mahdollista vilpillisyyttä suurempi ongelma on Maahanmuuttoviraston työruuhka. Hakemustulva on ruuhkauttanut viraston. Perheenyhdistämispäätöstä voi joutua odottamaan jopa yli kaksi vuotta, kun se pitäisi antaa yhdeksässä kuukaudessa.
"Meidän pitää keksiä käytäntöön pureutuvia keinoja. Voimme esimerkiksi katsoa, mitä muiden maiden viranomaiset tekevät vastaavissa tilanteissa", Thors sanoo.
Toisaalta hän uskoo, että hakemusten määrä tasaantuu vuoden loppua kohti.
Yksi myönteinen turvapaikka- ja suojelupäätös poikii keskimäärin viiden ihmisen perheenyhdistämishakemuksen. Perhesidehakemuksia oli tänä vuonna tullut heinäkuun loppuun mennessä lähes 2 400.