Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Helsingin yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että lasten vanhempien tietoisuus ja huoli koulurakennusten mahdollisista sisäilmaongelmista lisäsi oireiden raportointia sisäilmakyselyssä, THL:n tiedotteessa kerrotaan.
Suomessa rakennusten käyttäjille suunnattuja sisäilmakyselyitä käytetään laajalti, kun on tarve arvioida sisäilmaongelmien vakavuutta.
– Se että jonkin tekijän haitallisuuteen liittyvät pelot ja käsitykset voivat aiheuttaa oireita, on ollut tiedossa jo pitkään. Nyt asiaa on tutkittu sisäilmaongelmiin liittyen, kertoo professori Marko Elovainio tiedotteessa.
THL:n mukaan tutkimus vahvistaa käsitystä, että sisäilmakyselyissä raportoitua oireilua ei voi käyttää suoraan rakennuksen sisäilman epäpuhtauksien mittarina.
– Tutkimuksen havainnoista huolimatta laadukas sisäilmakysely on hyvä työkalu ongelmatilanteiden ratkaisussa. Kyselyillä tuotetaan arvokasta lisätietoa käyttäjien kokemuksista, mutta korjauspäätösten pitää ensisijaisesti perustua tietoon rakennusten kunnosta, professori Juha Pekkanen sanoo.
Oireiluun voivat vaikuttaa ympäristön lisäksi monet yksilölliset ja yhteisölliset tekijät. Sisäilmakyselyt kartoittavat oireiden raportointia ryhmätasolla. Yksilön terveydentilan selvittäminen on lääkärin tehtävä.
– Lapsen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että erityisesti vaikeiden ja pitkäkestoisten oireiden taustalla olevia syitä selvitetään lääkärin vastaanotolla ja niihin etsitään apua. Oireilua aiheuttavat monet tekijät, mutta taustalla voi myös olla joku sairaus, joka tarvitsee hoitoa, kertoo ylilääkäri Jussi Lampi.
Tutkimuksen aineistona käytettiin kymmenessä koulussa käytettiin kymmenessä koulussa tehtyjä sisäilmakyselyjä, joihin vastasi 1868 vanhempaa.
