THL:n selvityksen mukaan vuonna 2016 kotihoidon asiakkaista 90 prosenttia oli ollut sairaalassa elämänsä viimeisten kolmen kuukauden aikana. 70 prosenttia kotihoidon asiakkaista oli käyttänyt päivystyspalveluja.
Asiakkaat pitäisi hoitaa paremmin, linjaa vieraileva tutkimusprofessori Harriet Finne-Soveri THL:n julkaisemassa tiedotteessa.
– Siinä vaiheessa, kun kuolemaa ei voi välttää, iäkäs ihminen tarvitsee riittävän ja osaavan hoidon sinne missä hän asuu. Kun sairaalassa ei ole enää mitään tehtävissä, siirto aiheuttaa ylimääräistä rasitusta sekä kuolevalle itselleen että hänen läheisilleen, tutkimusprofessori Finne-Soveri sanoo.
THL:n asiantuntijaryhmä arvioi kotihoidon lukuisten akuuttikäytäntöjen johtuvan henkilöstön heikosta saattohoidon osaamisesta, vähäisestä kotisairaalan tuesta sekä sairaanhoidollisen osaamisen puutteesta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime vuonna julkaisemassa Vanhuspalvelujen tila –tutkimuksessa (2018) yli 40 prosentilla kotihoidon henkilöstöstä oli heikko kivunhoidon ja saattohoidon osaaminen. Kotihoitoyksiköistä 72 prosenttia sai tukea kotisairaalalta ja vain 36 prosentilla oli tukenaan saattohoitotiimi.
– Kotihoitoon tarvitaan lisää palliatiivisen ja saattohoidon osaamista, ja kotisairaalan tukea on syytä vahvistaa, Finne-Soveri tiivistää tuloksia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nyt julkaisemat alustavat tiedot palliatiivisen hoidon tilasta ovat osa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoimaa kehittämishanketta. Hankkeen tavoitteena on yhtenäistää palliatiivisen hoidon ja saattohoidon käytäntöjä. Hankkeen loppuraportin kerrotaan valmistuvan vuoden lopulla.