Itämeren silakoissa on yhä vähemmän ympäristömyrkkyjä. Pohjanlahdelta ja Suomenlahdelta pyydettyjen silakoiden dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat vähentyneet alle puoleen 2000-luvun aikana, uusi tutkimus kertoo. Myös bromattujen palonestoaineiden (PBDE) pitoisuudet silakoissa ovat puolittuneet.
Yhdisteiden pitoisuuksien vähentyminen kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan niille asetettujen käyttökieltojen vaikutuksesta.
Elohopean pitoisuus kaloissa on sen sijaan säilynyt ennallaan. Se on kuitenkin selvästi pienempi kuin EU:ssa asetettu enimmäispitoisuus. Vettä ja likaa hylkivissä tekstiileissä ja teollisuudessa käytettävien perfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS) pitoisuudet taas ovat kasvaneet hieman vuodesta 2009. Myös niiden pitoisuudet ovat niin pieniä, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa.
Metalleista vain arseenin kokonaispitoisuudet silakoissa ovat kasvaneet jonkin verran vuodesta 2002. Kaloissa arseeni on pääosin orgaanisessa muodossa, jota yleensä pidetään ihmiselle haitattomana.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Itämeren kalojen syöminen on ympäristömyrkyistä huolimatta turvallista.
– Kala on terveellistä ja ravintoarvoltaan hyvää ruokaa. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksena on, että ihmiset söisivät kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa ja käyttäisivät useampia kalalajeja, kertoo tutkimusprofessori Hannu Kiviranta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Eviran mukaan lasten, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien ei kuitenkaan kannata syödä isoja silakoita eikä Itämerestä pyydettyjä lohia tai taimenia useammin kuin 1-2 kertaa kuukaudessa.
Uudet mittaustulokset liittyvät Itämeren ja Suomen sisävesien kalojen ympäristömyrkkypitoisuuksia tutkivaan EU-kalat III -hankkeeseen. Hankkeessa ovat mukana Evira, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus. Hankkeen rahoittaa valtioneuvoston kanslia.