THL: 40 pro­sen­til­la tur­va­pai­kan­ha­ki­jois­ta ma­sen­nus- ja ah­dis­tus­oi­rei­ta – kaksi kol­mes­ta Af­ri­kas­ta tul­leis­ta mie­his­tä kokenut ki­du­tus­ta

Yli puolet turvapaikkaa hakeneista aikuisista ja lapsista raportoi kokeneensa järkyttävän tapahtuman, kuten joutuneensa väkivallan kohteeksi.

THL:n tutkimuksessa selvitettiin vuoden 2018 aikana turvapaikkaa hakeneiden terveyttä ja hyvinvointia sekä palvelutarpeita Suomessa. Arkistokuva Lammin vastaanottokeskuksesta Hämeenlinnasta.
THL:n tutkimuksessa selvitettiin vuoden 2018 aikana turvapaikkaa hakeneiden terveyttä ja hyvinvointia sekä palvelutarpeita Suomessa. Arkistokuva Lammin vastaanottokeskuksesta Hämeenlinnasta.
Kuva: Tomi Vesaharju

THL:n tuoreen selvityksen mukaan yli puolet sekä aikuisista että lapsista raportoi kokeneensa ennen Suomeen tuloa vähintään yhden järkyttävän tai traumaattisen tapahtuman, kuten väkivallan kohteeksi joutumisen. Jopa 40 prosenttia Suomesta turvapaikkaa hakeneista aikuisista kertoi merkittävistä masennus- ja ahdistuneisuusoireista.

Tulokset selviävät tuoreesta Turvapaikanhakijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta, jossa aineistona olivat yli tuhannelle Suomeen vasta saapuneelle turvapaikanhakijalle tehdyt haastattelut ja terveystarkastukset.

– Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta tulevilla oli masennus- ja ahdistuneisuusoireita enemmän kuin muualta tulevilla, peräti yli 60 prosentilla. Samalla ryhmällä oli eniten ennen Suomeen tuloa koettuja järkyttäviä tapahtumia, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Anu Castaneda.

Esimerkiksi 67 prosenttia Afrikasta tulleista miehistä raportoi kidutuskokemuksista ja 57 prosenttia naisista seksuaalisesta väkivallasta.

Raportin mukaan naisista suurempi osa, 49 prosenttia, myös raportoi että heillä on jokin pitkäaikainen sairaus tai terveysongelma, esimerkiksi tuki- ja lliikuntaelinsairaus, diabetes tai hengityselinsairaus. THL kertoo, että joka kymmenes naisista oli raskaana Suomeen tullessaan.

Suomeen turvapaikanhakijoina saapuneilla miehillä oli enemmän tapaturmien ja väkivallan aiheuttamia vammoja, peräti 55 prosentilla.

– Terveyteen liittyvää informaatiota olisi hyvä jakaa turvapaikanhakijoille entistä enemmän helposti lähestyttävässä ja ymmärrettävässä muodossa, THL:n projektipäällikkö Natalia Skogberg kertoo.

Tutkimuksen mukaan turvapaikanhakijoiden kannalta monissa muissa terveyden osatekijöissä oli ongelmia, esimerkiksi suunterveyden osalta. Suuri osa alaikäisistä ei ollut ennen Suomeen tuloa käynyt koskaan hammaslääkärissä.

Osa tuloksista on terveyden kannalta myönteisiä. Aikuisista turvapaikanhakijoista 85 prosenttia ei kertonut käyttävänsä lainkaan alkoholia, humalahakuista alkoholin käyttöä oli vain muutamalla prosentilla ja muidenkin päihteiden käyttö oli harvinaista. Myös infektiotautien oireita esiintyi vain vähän.

Maahanmuuttovirasto Migrin tilastojen mukaan Suomessa kirjattiin vuonna 2018 yhteensä 6 379 turvapaikkahakemusta. Myönteinen turvapaikkapäätös annettiin 2 740 tapauksessa, 1 976 hakemusta sai kielteisen päätöksen, 1 288 hakemusta jätettiin tutkimatta ja 375 hakemusta raukesi.

THL:n, Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön ja vastaanottokeskusten toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin vuoden 2018 aikana turvapaikkaa hakeneiden terveyttä ja hyvinvointia sekä palvelutarpeita Suomessa.

THL:n mukaan Turvapaikanhakijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (TERTTU) on toistaiseksi laajin turvapaikanhakijoiden terveyttä koskeva väestötutkimus kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla.

Lähde: THL

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä