Bryssel EU:n hallitusten ja valtioiden päämiehet ratkaisevat tulevaisuuskonventin päätösten jatkokäsittelyn ja aikataulun torstai-iltana Thessalonikissa, Kreikassa alkavassa huippukokouksessa. Kokouksen toinen tärkeä aihe on maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan yhtenäistäminen. Päämiehet käsittelevät myös turvallisuuspoliittista strategiaa ja Länsi-Balkanin lähentämistä unioniin. Pohjoismaat ja Baltian maat ottavat esille myös meriturvallisuuskysymyksen. Ne pyytävät huippukokousta hyväksymään päätöslauselman, jossa vaaditaan keskusteluja Venäjän kanssa yksirunkoisten alusten poistamisen nopeuttamisesta. EU:n omia sääntöjä on tiukennettu vuodesta 2015 vuoteen 2010, mihin pyrittäisin myös Venäjän kanssa.
Prodi tyytymätön konventin tuloksiin
Tulevaisuuskonventin puheenjohtaja Valery Giscard d'Estaing esittelee huippukokoukselle viime viikolla aikaansaadut konventin tulokset. EU-maiden ulkoministerit hyväksyivät maanantaina muotoilun, jonka mukaan konventin työ on hyvä pohja neuvottelujen aloittamiselle hallitusten välisessä konferenssissa HVK:ssa. Monet maat, mm. Suomi, eivät olleet tyytyväisiä aikaansaatuun ratkaisuun EU:n toimielimistä. Myöskään Eurooppa-neuvoston eli huippukokouksen ylentäminen omaksi instituutioksi ja presidentin viran perustaminen eivät ole useiden maiden mielestä tarpeen. Komission puheenjohtaja Romano Prodi yhtyi keskiviikkona arvosteluun. Komissio haluaa kaikille maille oman komissaarin, vaikka EU laajenisi kuinka suureksi. "Maa samaistuu unioniin oman komissaarin kautta. Maa tuntisi esimerkiksi kriisin aikana itsensä poissuljetuksi, jossa sillä ei ole komissaaria. Komissio on poliittinen elin, joka on yhteydessä jäsenmaihin", Prodi sanoi.
"Yksimielisyyden vaatimus halvaannuttaa"
Määräenemmistöpäätösten lisäämisessä konventti ei täysin onnistunut. Yksimielisesti tehtävien päätösten vaatimus halvaannuttaa Prodin mukaan unionin työn. Huippukokouksessa on päätettävä konventin jatkotyöstä, sillä EU:n poliitikkoja ja toimintatapoja koskeva osa jäi vielä auki. Kokouksessa on myös päätettävä, kuinka paljon HVK:lle annetaan aikaa. Sen on tarkoitus alkaa lokakuussa, kun tulevissa hakijamaissa kansanäänestykset EU-jäsenyydestä ovat ohi. Perustuslain olisi oltava valmis niin, että se voidaan allekirjoittaa pian ensi vuoden toukokuun jälkeen, jolloin uudet jäsenmaat ovat täysivaltaisia unionin jäseniä.
Pakolaisipolitiikkaan etsitään yhteinen linja
Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka on tällä hetkellä yksi EU:n suurista hankkeista. Vuosi sitten Sevillan huippukokous antoi komission tehtäväksi laatia raportin siitä, miten toimia voidaan yhtenäistää EU:n laajuisesti. Tavoite on integroida laillisesti EU:n alueelle saapuvat maahanmuuttajat, mutta samalla pyrkiä toimiin laittoman maahanmuuton kuriin saamiseksi. Rajavalvontaa tehostetaan, ja rajavalvontaviranmaiset muodostavat yksikön, joka koordinoi toimintaa. Ylikansallista rajavalvontaviranomaista ei kuitenkaan ole tarkoitus perustaa. Britannian keväällä tekemä ehdotus EU:n alueen ulkopuolelle perustettavista pakolaisleireistä ei ole saanut kannatusta muissa maissa.
Oma konferenssi Balkan-maiden kanssa
Länsi-Balkanin eli entisen Jugoslavian maiden ja Albanian kanssa pidetään erikseen konferenssi lauantaina. Sijainnin vuoksi puheenjohtajamaa Kreikalle yhteistyö on luonnollisesti erityisen tärkeää. EU:n tavoitteena on kiirehtiä uudistuksia sisä- ja oikeusasioissa, sillä EU-maat ovat tyytymättömiä uudistusten hitauteen. Erityisesti Kroatiaa kehotetaan toimimaan yhteistyössä Haagin sotarikostuomioistuimen kanssa, koska Kroatian on katsottu viivyttelevän sotarikollisten luovuttamista. EU:n rahoitusavustus alueelle on 4,6 miljardia euroa 2000-2006. Kreikan vaatimuksesta hyväksytään vielä lisärahoitusta 200 miljoonaa euroa. Ranskan oikeusviranomaisten vapautettua keskiviikkona Jean-Claude Trichetin syytteistä, on mahdollista että huippukokous nimittää hänet Euroopan keskuspankin tulevaksi pääjohtajaksi.