Joukkueensa tärkein hyökkääjä...armoitettu maalinsylkijä, jota vastustajan maalivahdit pelkäävät ja kunnioittavat...tuulennopea ja äärimmäisen tarkkaa laukova oikea laitahyökkääjä.
Kuvauksia, jotka vielä muutama kausi sitten liitettiin osuvasti 76 osumaa tulokaskaudellaan NHL:ssä iskeneeseen Teemu Selänteeseen.
Entäpä nyt?
Tämän kauden piti olla kruunu Selänteen pitkälle ja kieltämättä hienolle NHL-taipaleelle. "Unelmasiirto" kesällä vahvimman mestarisuosikin Colorado Avelanchen riveihin petasi kaiken kultaiselle tarjottimelle.
Selänteen suurimman tavoitteen Stanley Cup -voiton piti olla sormien ulottuvilla.
Toki Colorado on edelleen yksi vahvimmista Stanley Cup -suosikeista, vaikka syyskausi osoittikin selvästi sen, että myös Kalliovuorten tähtisikermä on haavoittuvainen.
Colorado ei ole ollut niin ylivoimainen kuin sen odotettiin olevan. Mutta vielä paljon joukkuettakin huonommin on pyyhkinyt kovin toivein kauteen lähteneellä Selänteellä.
Ikävuodet ovat tainneet jo ajaa Selänteen ohi. Kolme kertaa NHL-uransa aikana yli 100 tehopistettä nakuttanut suomalaislaituri pelaa tällä hetkellä uransa surkeinta kautta. Selänne on saanut 45 ottelussa aikaiseksi hänelle hyvin vaatimattomat 11+14=25 -tehopistettä.
Selänne puhui kauden alla useaan otteeseen siitä, että nyt hän pääsee joukkueeseen, jossa pelaamisesta voi todella nauttia. Selänne kuvitteli, että hän saisi automaattisesti pelata samassa ketjussa yhdessä hyvän ystävänsä Paul Kariyan kanssa.
Myös suomalainen kiekkomedia - tai ainakin osa siitä - sai Selänteen siirrosta aimo annoksen liian suuria toiveita. Esimerkiksi MTV 3:n tulosruudussa vaahdottiin kesällä tyyliin: "Coloradolla ensi kaudella NHL:n pelätyin hyökkäysketju. Kumpi keskushyökkääjäkaksikosta Peter Forsberg - Joe Sakic pääsee loistamaan Selänteen ja Kariyan välissä?"
Ei tainnut käydä mielessä edes Selänteellä itsellään, että paikka tähtisikermän ykkös- ja kakkosketjussa pitää ansaita omalla osaamisella. Eivät siinä paljon vanhat meriitit paina.
Kylmä tosiasia on, ettei Selänne mahdu tällä hetkellä Coloradon kahteen ensimmäiseen hyökkäysketjuun. Eikä se todellakaan ole valmentaja Tony Granaton syytä, vaikka suomalaishyökkääjä niin on julkisuudessa ajoittain purnannutkin.
Yksinkertaisesti vain on niin, että joukkueessa viilettää vähintään kuusi parempaa hyökkääjää kuin Selänne.
Jo viime kaudella tuhoisaa jälkeä niittänyt kolmikko Alex Tanguay - Forsberg - Milan Hejduk on itse oikeutettu ykkösnyrkki. Kakkosen ovat puolestaan valloittaneet Kariya, Sakic ja kesken kauden Washingtonista tullut raataja Steve Konowalchuk.
Oikean laitahyökkääjänkin paikallekin löytyy siis vähintään ne tarvittavat kaksi parempaa pelaajaa.
Selänne on tuskaisessa raossa. Hän on koko uransa ajan saanut pelata käytännössä niin paljon kuin haluaa. Paikka ykkös- tai kakkosketjussa on ollut itsestään selvyys, vaikkakaan San Jose Sharkseissa Selänteen aika ei ollut aina niin ruusuista.
Nyt Selänne, joka on parhaimmillaan juuri kiekon kanssa, joutuu pelaamaan puolustusvoittoista peliä Coloradon kolmosketjussa.
Ketjukaverit vaihtuvat käytännössä illasta toiseen, mutta yksi yhteinen seikka heidän väliltään löytyy - kaikki ovat enemmän tai vähemmän duunaripelaajia, jotka keskittyvät ainoastaan nakkaamaan kiekkoa päätyyn ja suojelemaan omaa maaliaan.
Selänteen peliaika on käytännössä kutistunut puoleen siitä, mihin hän on vuosien varrella tottunut. Vastuuta hän saa edelleen ylivoimapelissä, mutta kuinka kauan: onnistumisia tuskastuneelle maalitykille kun ei tunnu syntyvän sielläkään.
Myös tilastot puhuvat karua kieltään Selänteen syöksykierteestä. Tämän vuoden puolella pelatuissa otteluissa suomalainen on saanut aikaiseksi mitättömät 1+1-tehopisteet. Kuvaavaa on, että Selänteen takana on vakituisesti peliaikaa saavista pelaajista ainoastaan joukkueen tappelija Peter Worrell (1+0).
Selänne voi verhoutua sen taakse, että usein uusi asuinympäristö ja uuteen joukkueeseen tottuminen vaativat aikansa. Tosin tuokin aika taitaa olla venynyt umpeen jo aika päiviä sitten.
Selänne voi pelastaa kautensa ja maineensa keväällä. Stanley Cup -voitto ja onnistuminen pudotuspeleissä vaientaisi kriitikot, mutta...
Tuskin suomalainen mailataituri viihtyy kovin hyvin kovaotteisissa ja todella puolustusvoittoisissa play off -kamppailuissa.