Thaimaassa tuomioistuimen on määrä antaa tänään tuomiot ihmissalakuljetusjutussa, joka johti tuhansien rohingya-muslimien kuolemaan vuonna 2015.
Thaimaan juntta paljasti toukokuussa 2015 salakuljetusringin, joka tienasi miljoonia euroja kuljettamalla siirtolaisia Etelä-Thaimaan läpi Malesiaan. Juntan tehoiskussa selvisi, että salakuljetusrinkiin kuului ihmisiä niin armeijasta, poliisista, paikallisista poliitikoista kuin mafiastakin. Syytettyjen joukossa on muun muassa thaimaalainen kenraaliluutnantti, joka oli pitkälti vastuussa Etelä-Thaimaan turvallisuusasioista.
Yhteensä 102:ta ihmistä syytetään salakuljetuksesta, murhasta ja sieppauksista. Kaikki ovat kiistäneet syytteet.
Salakuljetusrinkiä ryhdyttiin tutkimaan, kun Thaimaan viranomaiset löysivät Thaimaan ja Malesian raja-alueen metsistä kymmeniä hautoja. Tutkimukset paljastivat, että salakuljettajat ovat sulkeneet siirtolaiset aitauksiin ja vaatineet lunnasrahoja vastineeksi heidän vapauttamiselleen.
Salakuljettajat olivat hylänneet nälkäisiä ja epätoivoisia siirtolaisia viidakkoleireille ja täyteen ahdettuihin veneisiin merelle. Tuhansien siirtolaisten uskotaan kuolleen merelle.
Thaimaassa tänä aamuna alkaneen oikeuden kuulemisen uskotaan jatkuvan pitkälle iltaan.
Kymmenettuhannet rohingya-vähemmistöön kuuluvat ovat paenneet Myanmarista sorron ja vainon takia. Myanmarissa on yli 100 laillisesti tunnustettua etnistä vähemmistöä, joihin rohingyat eivät kuulu. Rohingya-muslimeja pidetään Myanmarissa Bangladeshista tulleina laittomina pakolaisina.
Muun muassa YK on varoittanut, että Myanmarissa on käynnissä etninen puhdistus.
Ahdinko kasvattaa ihmissalakuljettajien bisneksiä
Rohingya-muslimien ahdinko kasvattaa ihmissalakuljettajien synkkää liiketoimintaa Kaakkois-Aasiassa. Epätoivolla rahastavan bisneksen tarkkaa arvoa on vaikea mitata, mutta pelkästään Bangladeshissa ihmissalakuljetuksessa arvioidaan liikkuvan miljoonia dollareita.
Siinä, missä Myanmar ei tunnusta sukupolvien ajan maassa asunutta vähemmistöä kansalaisikseen, Bangladesh ei myönnä uusille tulokkaille oikeutta työntekoon tai pakolaisstatusta.
Myanmarista paenneista suuri osa elää köyhyydessä ja kurjissa oloissa pakolaisleireissä Bangladeshin kaakkoisosissa. Cox's Bazarin leireillä asui noin 300 000 rohingyaa jo ennen kuin levottomuudet Myanmarissa leimahtivat uudestaan viime lokakuussa. Tämän jälkeen rajan yli on paennut noin 70 000 ihmistä lisää.
Bangladesh suunnittelee noin 400 000 rohingyan siirtämistä täpötäysiltä leireiltä Bengalinlahdella sijaitsevalle hyttysten riivaamalle ja syrjäiselle saarelle, joka tulvii säännöllisesti.
Koska tulevaisuus Myanmarissa ja Bangladeshissa näyttää toivottomalta, moni kääntyy ihmissalakuljettajien puoleen toiveenaan päästä kolmanteen maahan. Salakuljettajien tiedetään kuitenkin myyneen "asiakkaitaan" eteenpäin pakkotyöhön ja prostituutioon sekä ottaneen heitä panttivangeiksi kiristääkseen lisää rahaa heidän perheiltään.
Suljettujen tilalle nopeasti uusia reittejä
Vuosia salakuljettajat kuljettivat rohingyoja pääasiassa veneillä Malesiaan tai Thaimaahan. Reitti kuitenkin käytännössä tukittiin sen jälkeen, kun thaimaalaisviranomaiset löysivät vuonna 2015 merellä kuolleiden tai tapettujen joukkohaudan. Löytö lisäsi kansainvälistä painostusta ihmissalakuljettajien toiminnan kitkemiseksi alueelta.
Valvonnan tiukennuttua merellä Bangladeshin salakuljettajat ovat kehittäneet muita reittejä. Ne, joilla on rahaa tai arvoesineitä, voivat maksaa salakuljetuksesta lentäen. Köyhempien on matkattava rankempia ja vaarallisempia maareittejä.
Bangladeshista pakenevat tyytyvät nykyisin myös vähemmän houkutteleviin päämääriin, kuten Nepaliin tai Pakistaniin Intian kautta. Rohingyoja on asettunut muun muassa levottomalle Kashmirin alueelle.