Teuvo Sii­ka­luo­ma on kes­kus­tan pit­kä­ai­kai­nen vai­kut­ta­ja – "Lapset ovat kaik­kein tär­keim­mät, muu on vain si­vu­mer­kin­tää"

Teuvo Siikaluoma istui vuosia Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunnassa. "Se oli hyvää ja opettavaista aikaa. Olimme asioista joskus voimakkaasti eri mieltä, mutta pääsimme aina neuvotteluissa yhteiseen lopputulemaan."

Kuva: Jaana Skyttä

Teuvo Siikaluoma on ollut tien päällä liki neljäkymmentä vuotta, aina menossa, mukana monessa. Työssään Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton (Jyty ry) Pohjois-Suomen alueasiamiehenä, seurakuntatyössä ja politiikassa sekä vaikuttaessaan lukuisissa yhteiskunnallisissa toimielimissä.

– Kun on pyydetty, olen mennyt, Siikaluoma sanoo.

Kysyttäessä, onko hän mies, joka ei osaa sanoa ei, Siikaluoma naurahtaa, ja sanoo: ei se kaukana ole.

Nyt täyttäessään kuusikymmentä tuntuu, että on tullut välitilinpäätöksen aika.

– Mietin, mitä elämässäni on takanapäin, mitä on tullut tehtyä, ja mitä vielä pitäisi tehdä vai onko elämä tästä eteenpäin alaspäin laskettelua. Olen tullut siihen tulokseen, että minulla on vielä annettavaa yhteiskunnalle, hän sanoo.

Siikaluoma on syntyisin Kuusamosta, Iijärven rantamailta. Turvallisesta ja onnellisesta lapsuudenkodista hän sai hyvät eväät elämää varten. Vanhemmat pitivät maatilaa sekä kauppaa. Suurperheessä asuivat myös isovanhemmat. Työtehtäviä jaettiin.

Armeijasta Siikaluoma tuli upseerina, sillä maanpuolustustyö on sydäntä lähellä. Hän on tätä nykyä reservin majuri.

– Olen saanut paljon oppia ja elämänviisautta kertausharjoituksista, erityisesti kouluttajaltani ”Kipalta”.

Armeijan jälkeen Siikaluoma lähti opiskelemaan Oulun yliopistoon kansantaloustiedettä.

– Olin mukana ylioppilaskunnan hallituksessa ja kaikessa mahdollisessa opiskelijatoiminnassa. Sain voimakkaan ja syvän yhteiskunnallisen vaikuttamisen halun. Silloin minut houkuteltiin mukaan politiikkaan.

Omimmaksi puolueeksi valikoitui keskustapuolue. Siikaluoma kuvailee itseään useaan otteeseen lapiomieheksi. Hän on auttanut, tukenut ja vaikuttanut enemmän taustalla kuin valokeilassa.

Erityisen tärkeänä hän pitää vaalityötään Oulun läänin maaherrannakin (1991–2009) tunnetun Eino Siuruaisen ja kansanedustaja Pauli Saapungin hyväksi sekä nykyisen Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin meppiaikana.

Siikaluoman poliittista ajattelua hallitsee alkiolaisuus, joka pohjautuu Maalaisliiton (nyk. keskustapuolue) perustaja Santeri Alkion (1862–1930) ajatteluun.

– Kyllä asioissa tulisi olla mukana ideologiaa ja kestävyyttä eikä poukkoilla suunnasta toiseen kuten nykyään tehdään. Alkion kantavia teemoja oli toimia pienen ihmisen puolesta. On surullista, miten se tahtoo unohtua tämän hillittömän ahneuden keskellä. Ymmärrän maatalon ja kauppiaiden poikana yrittäjyyttä, mutta enemmän pitäisi lähestyä ruohonjuuritasoa, keskustapuolueessakin.

– On ihmisiä, eläkeläisiä ja lapsiperheitä, jotka joutuvat suorastaan tappelemaan leivästä. Ei Suomen valtio tai Oulun kaupungin talous ole niin huonossa kunnossa, ettei meillä olisi vara huolehtia heidän asioitaan kuntoon.

Useita kausia kaupunginvaltuuston varavaltuutettuna istunut mies toteaa, että nyt kun uusi Oulu on rakennettu, kaikki tuntuvat vähän kärsivän. Hän uskoo, että soteuudistus tulee.

Mennyttä mietiskellessään jotkin asiat ovat nousseet kaivertamaan omaatuntoa.

– Pohdin, onko vauhtini ollut liian kova. Olisinko voinut osallistua perhe-elämään enemmän. Onneksi lastemme äiti on jaksanut antaa lapsille paljon aikaa, ja heistä on kasvanut yhteiskuntakelpoisia ihmisiä. Kaikkein tärkeintä elämässäni ovat kolme lastani. Kaikki muu on sivumerkintöjä.