Kruunupyy
Turkiseläinten rehun raaka-aineena käytettyjä teurastuksen sivutuotteita epäillään nyt vahvimmin noin 50 000 kettua Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla tappaneen botuliini-myrkyn lähteeksi. Lopullinen varmuus asiaan saataneen Kasvituotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) tutkimuksissa tällä viikolla.
"Näyttää siltä, että rehusta on löytynyt botuliinia, joka on C-tyyppiä. Yleisimmin tämä tyyppi on peräisin tasalämpöisistä eläimistä. Sen sijaan kaloista löydetty botuliini on yleensä F-tyyppiä", sanoi Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton (STKL) eläinlääkäri Liisa Wallenius liiton tiedotustilaisuudessa Kruunupyyn Teerijärvellä maanantaina.
Turkiseläinten rehun valmistuksessa käytetään kalaa, teurastuksen sivutuotteita ja viljaa. Teerijärveläinen rehusekoittamo oli hankkinut teurasjätettä neljästä suomalaisesta teurastamosta sekä Ruotsista.
Korvauksia usean
tahon kautta
STKL:n tutkimusjohtajan Ilpo Pölösen mielestä epäilyt suuntautuvat teurasjätteeseen myös siksi, että botuliini vaatii syntyäkseen täysin hapettomat olosuhteet. Murskattu ja massaksi puristettu teurasjäte toimitetaan rehusekoittamoihin yleensä säiliöautolla.
Missä vaiheessa myrkky sitten on muodostunut, siihen STKL:n omat asiantuntijat eivät vielä pysty ottamaan kantaa. Liiton edustajien mukaan rehun toimittaneen rehukeskus Terjärv Frysin omavalvontajärjestelmässä ei ole mitään huomauttamista.
Evijärvellä ja Teerijärvellä maanantaina pidetyissä tarhaajakokouksissa rehuonnettomuudessa menetettyjen turkiseläinten kokonaismäärä vahvistui noin 50 000:ksi. Pelkästään nahkojen myyntituoton menetys on 4-5 miljoonaa euroa. Lisäksi tulevat siitoseläinten menetyksestä aiheutuvat tappiot sekä tapauksen jälkihoidosta elinkeinolle aiheutuvat kustannukset.
"Jatkossa on tarkkaan pohdittava, miten rehuntuotantoa nyt kehitetään. Todennäköisesti on ryhdyttävä rokottamaan myös ketut botuliinia vastaan", totesi STKL:n toiminnanjohtaja Gustav Smulter.
Ensisijainen korvausvastuu on rehun toimittaneella rehukeskuksella. Sen tuotevastuuvakuutus kattaa vain 500 000 euroa. Mikäli myrkyn lähteeksi paljastuu teurasjäte ja myrkyn todetaan tulleen rehukeskukseen teurastuksen sivutuotteiden mukana, korvausvastuu siirtyy sopimusten nojalla teurasjätteen toimittajalle.
"Tarhaajat eivät voi jäädä odottamaan tämän korvausketjun loppua, vaan heille korvataan ensin rehukeskuksen vakuutuksesta ja varoista. Lisäksi liiton omaa katastrofirahastoa käytetään ensivaiheen korvauksiin 500 000-600 000 euroa. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että myös valtiovalta on lupautunut korvaamaan osan vahingoista", Smulter sanoi.
Rehukeskuksen varat joudutaan yritystä edustavan asianajajan mukaan realisoimaan. Keskuksen toiminnan jatko riippuu pitkälle valtion tuen määrästä ja laadusta.
Terjärv Frysin alueella jatkettiin maanantaina kuolleiden eläinten polttamista. Työn arvioitiin kestävän tiistai-iltaan.