Tes­ta­sim­me oi­keas­ti pitkän tun­ne­lin – meno Alppien alitse kuin pum­pu­lia

Miltä tuntuu ajaa maailman pisimmän tunnelin läpi? Paljon komeammaksi meno ei enää muutu kuin Gotthardin tunnelissa Alppien alla.

Sveitsiläiset koeajavat ahkerasti Sankt Gotthardin ennätystunnelia junalla. Tässä tutkitaan varaulosreittiä Sedrunin asemalla. Tunneli kulkee jopa yli kahden kilometrin syvyydessä kivimassan alla. Pohjoinen asema tunneliin: Erstfeld. Alppimaisemat ovat jylhiä. Siemens on vetänyt Sveitsin ennätystunneliin optista kuitukaapelia, jolla pystytään jäljittämään tunnelissa alkavat tulipaot. Samalla kaapelilla on varustettu Helsingin metro. Siemensin Peter Müller isännöi testiryhmää alppitunnelin pioneerimatkalla. Testimatkalla juna pysähtyi poikkeuksellisesti Sedrunin asemalla tunnelissa. Ensimmäinen juna sujahti ulos Gotthardin junatunnelin pohjoisaukosta lähellä Sveitsin Erstfeldin kaupunkia viime kesäkuun alussa.
Sveitsiläiset koeajavat ahkerasti Sankt Gotthardin ennätystunnelia junalla. Tässä tutkitaan varaulosreittiä Sedrunin asemalla.
Sveitsiläiset koeajavat ahkerasti Sankt Gotthardin ennätystunnelia junalla. Tässä tutkitaan varaulosreittiä Sedrunin asemalla.
Kuva: Kirsi Hyytiäinen

Miltä tuntuu ajaa maailman pisimmän tunnelin läpi? Paljon komeammaksi meno ei enää muutu kuin Gotthardin tunnelissa Alppien alla.

Koeajoimme pienen testiryhmän mukana 57 kilometrin pituisen alppitunnelin. Se on lähes 20 kertaa pitempi kuin vastikään valmistunut Tampereen rantaväylän tunneli, joka on Suomen pisin maantietunneli.

Sveitsin tunnelijättiläinen on muiden maailman pisimpien tunnelien tapaan vain kiskokäytössä.

Tasaista matkantekoa voisi parhaiten kuvata innostuneella huudahduksella:

– Olipa pumpulinpehmeää kyytiä!

Tunneli kulkee jopa yli kahden kilometrin syvyydessä kivimassan alla.
Tunneli kulkee jopa yli kahden kilometrin syvyydessä kivimassan alla.
Kuva: Kirsi Hyytiäinen

Sveitsi testaa joulukuussa avattavan maailman pisimmän rautatietunnelin toimivuutta kellontekijöidensä tarkkuudella. Täydet testijunat kuljettavat junailuun hullaantuneita 57 kilometrin pituiseen tunneliin. Siinä käytetään samaa turva- ja palontorjuntajärjestelmää kuin Helsingin metrossa.

Ennätystunnelia rakennettiin 17 vuoden ajan.

– Tänä aikana meille tuli monia lisähaasteita, kun terrorismi nosti uuden uhan junamatkustukseen. Silti matkustajia ei kontrolloida junaan noustessa. Lisäsimme kameroita ja aitoja tunnelin molempiin päihin, kertoo Siemensin tunnelijärjestelmien johtaja Peter Müller.

Siemensin Peter Müller isännöi testiryhmää alppitunnelin pioneerimatkalla.
Siemensin Peter Müller isännöi testiryhmää alppitunnelin pioneerimatkalla.
Kuva: Kirsi Hyytiäinen

Gotthardin tunneli koostuu kahdesta rinnakkaisesta käytävästä, joiden halkaisija on kymmenisen metriä – eli kaksi kertaa Tampereen maantietunnelia suurempi. Näin pyritään ehkäisemään pakokauhun tunnetta.

Toista tunnelia voidaan käyttää pelastusjunan ajamiseen apua tarvitseville matkustajille. Vieressä kulkevaan toiseen tunneliin pääsee 325 metrin välein turvareittejä pitkin. Jättitunnelin molemmissa päissä odottavat hätäveturit, jotka ovat valmiina auttamaan matkustajia. Katastrofiharjoituksissa tunnelin sisältä saatiin tuhat matkustajaa maan pinnalle noin parissa tunnissa.

Pohjoinen asema tunneliin: Erstfeld. Alppimaisemat ovat jylhiä.
Pohjoinen asema tunneliin: Erstfeld. Alppimaisemat ovat jylhiä.
Kuva: Kirsi Hyytiäinen

Matkakokemus: kahtasataa alppien alitse!

Tällaista tilannetta ei toivottavasti nähdä enää, kun maailman pisin rautatietunneli avataan normaaliliikenteeseen 11. joulukuuta: Sveitsin valtion rautateiden juna seisoo jättitunnelissa ja väkeä lappaa ulos silmäillen hätätieopasteita. Onneksi kyse on testiryhmästä ja kokeilusta.

Sveitsi on rautatiefriikkien toivemaa, ja nyt kun se testaa mammuttitunnelin liikennöintiä, on tunku totaalinen. Pioneerimatkaajat ovat tulleet heti ihmettelemään Sveitsin vuosisadan rakennusprojektin valmistumista ja kansallisylpeyttä. Tunnelissa yhdistyvät sveitsiläisten perusominaisuudet: kekseliäisyys, säntillisyys, luotettavuus ja periksiantamattomuus.

Juna sujahtaa tunneliin sateisen harmaasta föhntuulisesta Erstfeldin kaupungista Urin kantonissa. Tuliterässä junassa tuoksuu uudelta autolta. Kovaäänisistä kajahtaa mahtava ooppera.

Klaustrofobiaa tuntematonkin pähkii ennen matkaa, miltä tuntuu, kun pitäisi istua parikymmentä minuuttia Alppien pohjalla ja ikkunasta näkee vain graniittia, vaikka ulkona silmä lepäisi lumihuippuisilla vuorilla. Parempi olla miettimättä, että pään päällä on paikoittain 2,3 kilometriä kiveä.

Testimatkalla juna pysähtyi poikkeuksellisesti Sedrunin asemalla tunnelissa.
Testimatkalla juna pysähtyi poikkeuksellisesti Sedrunin asemalla tunnelissa.
Kuva: Kirsi Hyytiäinen

Monitoimikeskukseen kävellessä tunnelin jättimitat havainnollistuvat ja selviää, miksi ei tule ahtaan paikan kammoa. Itsensä tuntee mitättömäksi hiekansiruksi, kun vastassa on louhittuja sivutunneleita ja kivenjärkäleitä. Junilla on noin kymmenen metrin levyisissä kahdessa putkessa reilusti tilaa sivuilla ja ylhäällä. Parinsadan kilometrin tuntinopeudella meno on pehmeää, kun raiteet makaavat joustavilla muovitassuilla.

Jos jo hissimatka ahdistaa, ei kannata ennen Gotthardin matkaa kuunnella tunnelinrakentajia, jotka kuvaavat junaa tunnelissa kuin kuulaksi kiväärissä. Näen jo, miten ilmanpaine imaisee junamme ja poksauttaa meidät tunnelin toisesta suusta ulos kuin samppanjakorkin. Mutta kiitos Sveitsin insinöörien, Gotthardin tunneli on ilmanvaihtotekniikaltaankin niin huippua, ettei muissa tunneleissa tuttua paineaallon tunnetta tule.

Siemens on vetänyt Sveitsin ennätystunneliin optista kuitukaapelia, jolla pystytään jäljittämään tunnelissa alkavat tulipaot. Samalla kaapelilla on varustettu Helsingin metro.
Siemens on vetänyt Sveitsin ennätystunneliin optista kuitukaapelia, jolla pystytään jäljittämään tunnelissa alkavat tulipaot. Samalla kaapelilla on varustettu Helsingin metro.
Kuva: Kirsi Hyytiäinen

Niin pullahdamme tunnelin suusta ulos italiankieliseen Tessinin kantoniin Bodioon. Täällä paistaa aurinko ja palmut huojuvat lumen keskellä.

Maailman pisin tunneli on tehnyt tehtävänsä. Vain 20 minuuttia ja matkailija on tyytyväisenä Alppien toisella puolella.

Toiseen suuntaan matkustamme vanhaa reittiä pitkin uuden jättitunnelin yläpuolella, jossa näkee vuoriston mahtavuuden. Juna kiipeää korkeammalle vuorenrinnettä ja vilahtaa sitten lyhyempään vanhaan Gotthardin tunneliin.

Ensimmäinen juna sujahti ulos Gotthardin junatunnelin pohjoisaukosta lähellä Sveitsin Erstfeldin kaupunkia viime kesäkuun alussa.
Ensimmäinen juna sujahti ulos Gotthardin junatunnelin pohjoisaukosta lähellä Sveitsin Erstfeldin kaupunkia viime kesäkuun alussa.
Kuva: LAURENT GILLIERON

Sveitsiläisteknikot kyselevät, miltä matka maittoi.

– Melkein olisin toivonut näkeväni maisemia, mutta tottahan tällaisesta ylpeä on, kuuluu eläkeikäiseltä sveitsiläisseurueelta.

Itse hihkaisen kuin tenava liukumäen jälkeen: – Uudestaan!

Ilmoita asiavirheestä