Oulu
Oulun noin 400 hengen suuruisen ruotsinkielisen yhteisön luulisi rypevän rahassa kaupunkinsa hyväntekijöiden, Pentzinien pariskunnan Nokian osakkeilla massiiviseksi kasvaneella perinnöllä. Elin ja Karl Pentzinin mukaan nimetty kulttuurirahasto on valtakunnallisen Svenska Kulturfondenin (ruotsinkielinen kulttuurirahasto) hallinnassa ja sen keskeisenä tavoitteena on testamentin mukaan tukea osinkotulojen kautta ruotsinkielisten asiaa Oulussa, etupäässä kulttuuri- ja yhdistystoimintaa stipendein ja avustuksin.
Mutta onko oululaisten asia päässyt unohtumaan? Ainakin jaettavaa olisi kosolti. Huikeimpien arvioiden mukaan osakkeiden arvo oli muutama vuosi sitten noin 336 miljoonaa euroa. Nyt ei enää moisista summista voida puhua, mutta Pentzinien säätiö oli vuoden 2000 lopussa Kulturfondenin suurin: sen kirjanpidollinen arvo oli tuolloin noin 7 miljoonaa euroa.
Ei itsestäänselvyys
Oululainen Elin Pentzin toteutti miehensä konsuli Karl Pentzinin testamentissa esitetyn toiveen vuonna 1930 lahjoittamalla Svenska Kulturfondenille silloisen Suomen Kumin osakkeita 8 154 kappaletta.
Pentzinien muistokirjan kirjoittaneen Levi Ulfvensin mukaan osakkeiden tuolloinen arvo vastasi noin 757 000 euroa vuoden 1998 rahassa. Nokian 1990-luvun nousukausi mullisti kaiken, ja rahasto rikastui.
Oulun ruotsinkielisten aseman pitäisi olla enemmän kuin turvattu. Totuus on karumpi: kontrolli pelaa niin Helsingissä kuin Oulussakin. Rahallinen tuki ei ole itsestäänselvyys, vaikka testamentin ehto rahoille, että koulun on oltava pystyssä, täyttyy.
Suomen vauraimpiin säätiöihin kuuluvan Svenska Litteratursällskapetin omistama rahastoryhmä Svenska Kulturfonden päättää Elin ja Karl Pentzinin rahaston rahojen jaosta anomusten perusteella. Oulussa varojen käyttöä valvoo erityinen tilintarkastaja.
Stipendit tiukassa
Jokunen vuosi sitten ruotsalaisella vanhainkodilla, De Gamlas hemillä ei ollut varaa edes kunnolliseen lieteen, koulu kärvisteli parikymmentä vuotta ilman kielistudiota eikä koulusta löytynyt kemiaan opiskeluun tarvittava laboratoriota. Nyt ainakin nämä epäkohdat ovat kunnossa.
Rahaa ei välttämättä heru pienimpiin stipendeihinkään, ellei perustelu Kulturfondenia vakuuta. Svenska Privatskolanin eli ruotsalaisen koulun historian ja filosofian opettaja Carl-Eric Silvander sanoo etenkin lukiolaisten stipendien olevan tiukassa, heiltä kun vaaditaan jo näyttöä ja opiskelumenestystä.
"Kuinka lukion ensimmäisen luokan oppilas olisi kerennyt vielä osoittamaan kovin laajaa osaamista? Kerrankin anoimme erään oppilaan taideharrastuksen tukemiseen stipendiä, pientä summaa, mutta sitä ei myönnetty, koska ei ollut ammatillista näyttöä", Silvander tilittää.
Häneen mukaansa tukea on monesti kipeästi tarvittu, mutta sitä on herunut aivan muista rahastoista.
Maltilla ja diplomatialla
Päällisin puolin vaikuttaa siltä, että napisematta on suostuttu niihin mureniin, joita Kulturfonden on oululaisille myöntänyt. On kuulemma pysyttävä maltillisina.
"Eihän testamentin lähtökohta aivan sataprosenttisesti ole toteutunut. Mitä hyödyttäisi nousta barrikadeille, silloinhan voisi käydä niin, että emme kohta saisi mitään. On pidettävä hyvät välit päättäjiin. On vakuutettava heidät omalla toiminnallamme, että tänne kannattaa sijoittaa", toteaa Svenska Privatskolanin, ruotsalaisen koulun rehtori Anders Svendin.
Samoilla linjoilla tuntuu olevan myös Silvander, joka kuuluu myös Kulturfondenin valtuuskuntaan ja Svenska Kulturs Vänner -yhdistyksen hallitukseen.
"On lähdettävä siitä, että meidän on anottava rahaa ja saamme sitä, jos saamme. Yleensä on käytäntö on se, että anomme ensin lainaa ja Kulturfonden maksaa yleensä lyhennykset. Minunkin nimeni on varmaan miljoonien markkojen arvoisissa laina-asiakirjoissa", Silvander sanoo.
Kouluun ja kulttuuriin
Aivan osattomaksi oululaiset eivät sentään ole jääneet, pääasiallinen avustuskohde on ollut Svenska Privatskolan i Uleåborg eli Ruotsalainen koulu, jonka omistaa Svenska Kulturens Vänner -yhdistys. 144 vuotta täyttävä koulu on Oulun vanhin.
Parina viime vuonna oululaisille on ohjautunut noin 250 000 euron verran avustuksia, näistä suurimman osan on nielaissut Ruotsalaisen koulun remontti, jonka viimeisen lainaerän Kulturfonden on juuri päättänyt maksaa. Lisätilallekin olisi tarvetta, ja laajennusta suunnitellaan kellaritiloihin, kun maan tasalle ei enää mahdu.
Kirjaston 10 000 kirjaa ei mahdu kaikki edes kirjastoluokkaan.
"Kirjoja saamme sentään lahjoituksena Bodenin kirjaston ylijäämävarastoista. Minulle onkin sanottu, että kuinka kehtaat kerjätä, mutta vastaan aina, että saadaanpahan rahaa käytettyä sitten johonkin muuhun", toteaa Silvander ironiseen sävyyn.
Ruotsinkielisessä peruskoulussa ja lukiossa on oppilaita yhteensä 137. Samassa rakennuskompleksista löytyy myös ruotsinkielinen päiväkoti.
Silvanderin mukaan koulussa on tapahtunut kuitenkin valtavia parannuksia vuosien myötä. Hänen tullessaan Kokkolasta Ouluun opettajaksi 30 vuotta sitten ei koululla ollut paljon muita välineitä kuin televisio ja sprii-kopiokone.
"Ennen meille ei edes opettajat halunneet tulla, nyt sentään jo kysellään töitä."
Realismia vaateisiin
Sekä Svendin että Silvander korostavat, että ei ole mitään mieltä vaatia jättipottia pienen vähemmistön kesken jaettavaksi.
"Tosiasia on, että rahoja ei ole ikkunoista tunkenut, mutta vaateissa on oltava realismia. Ei ole järkevää, että koko jokin valtava summa upotettaisiin noin 400 hengen jaettavaksi. Kateudella ja negatiivisuudella lopputulos voisi olla nolla", miettii Svendin.
"Mehän emme suuria summia saa, jos saisimme, olisiko meistä kukaan enää täällä", vitsailee Silvander.
Kulturfondenin uusi johto on kuitenkin osoittanut mielenkiintoa Oulua kohtaan, sillä hallituksen puheenjohtajan Roger Broon ja pääjohtajan Krister Ståhlbergin oli määrä tulla Svenska Privatskolaniin vierailulle torstaina. Myrsky sotki suunnitelmat.