Terveyttä korostavasta pitkäjänteisestä valistuksesta huolimatta vain osa suomalaisista syö suositusten mukai-sesti.
Ympäristötietoisuuden kasvu ohjaa kuitenkin kohti kasvispainotteista syömistä.
Terveellisistä ruokatottumuksista on tarjolla enemmän tietoa kuin koskaan. Valistusta terveellisen ruokavalion ja elintapojen puolesta on tehty vuosikymmeniä. Vanhat ruokatottumukset pitävät kuitenkin sitkeästi pintansa, sillä suomalaisten aikuisten ruokavalio on kaukana terveellisestä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keskiviikkona julkaiseman, suomalaisten ravitsemusta selvittäneen tutkimuksen perusteella työtä terveellisen syömisen puolesta pitää jatkaa. Kansalaisten ruokatottumuksia on seurattu vuodesta 1982 lähtien viiden vuoden välein.
Yksinkertaisen ohjeen mukaan lihaa saisi syödä korkeintaan puoli kiloa viikossa, mutta kasviksia, hedelmiä ja marjoja pitäisi popsia vähintään puoli kiloa joka päivä. Punaista ja prosessoitua lihaa syödään liian paljon ja ruokavalio sisältää tuhdisti rasvaa, mutta hiilihydraattien ja kuidun saannissa on suuria puutteita. Paljosta valistuksesta huolimatta suolaa käytetään liikaa.
Selvityksen tulokset yllättävät. Tietoa on, mutta maku ja mieltymykset ohjaavat suosituksista poikkeaviin valintoihin.
Lopputulos on se, että vain osa suomalaisista syö suositusten mukaisesti. Naiset syövät keskimäärin terveellisemmin kuin miehet, mutta naistenkaan ruokavalio ei ole ihanteellinen.
Terveellisellä ruokavaliolla ja hyvillä ruokailutottumuksilla on suuri vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Riittävällä suositusten mukaisella monipuolisella ravinnolla ja hivenaineiden saannilla voidaan edistää kansanterveyttä, kun vältytään monilta hyvinvointia, toimintakykyä ja elinvuosia verottavilta vaivoilta ja sairauksilta.
Ruokakeskustelu on osoittautunut herkäksi asiaksi, ja siinä ajaudutaan helposti väittelyyn. Vaihtelevat ruokatrendit ja yksittäisten elintarvikkeiden saantiin tai niistä pidättäytymiseen liittyvät vahvat näkemykset ja uskomukset hämärtävät käsitystä perusterveellisestä ruoasta.
Yltäkylläisyyden keskellä voi ajoittain olla vaikeaa pitää pää kylmänä ja poimia ruokakoriin vain hyviä ja terveellisiä raaka-aineita. Parasta olisi, jos kaikki suomalaiset söisivät terveellisesti, sillä useimmilla on siihen mahdollisuus. Herkuttelu ei ole kiellettyä, mutta herkutella ei voi joka päivä.
Ruokatottumuksia seuraamalla saadaan tietoa hyvinvointiin liittyvien päätösten pohjaksi. Ruokailutottumuksia ja ravitsemusta voidaan ohjata oikeisiin ikäryhmiin jopa alueellisin painotuksin. Pak-kausmerkinnät, henkilöstöruokailu ja erilaisten lautasmallien esittely on todettu hyviksi valintoja ohjaaviksi keinoiksi.
Luonnonvarakeskuksen viime kesänä julkistaman raportin mukaan lihansyönti on kasvisruokabuumista huolimatta pysynyt ennallaan. Selvää kuitenkin on, että ympäristöarvojen korostuessa kasvispainotteinen syöminen on tulevaisuuden valtavirtaa. Lihattoman tai vähälihaisen ruokavalion tasaisen kasvun taustalla on nähtävissä terveysvaikutusten lisäksi globaali ilmastonmuutoksen aiheuttama ympäristötietoisuuden kasvu.