Hyvää ratsastusta voidaan kuvata ajatuksella, että ratsastajan keho seuraa hevosen liikkeitä kuin varjo. Kun ratsastaja hallitsee kehonsa oikein, liikkuu hevonen oikein, ja seurauksena syntyy katkeamaton liikeketju hevosen ja ratsastajan välillä. Ollaan lähellä sitä saumatonta yhteistyötä, johon on pyritty koko hevosen ja ratsastavan ihmisen yhteisen historian ajan.
Hevosen ja ihmisen liikkumisen asiantuntija, fysioterapeutti, terveystieteiden maisteri Sanna Mattila-Rautiainen tuntee fysiologiset mekanismit tämän yhdistelmän takana.
Työkseen vaikeavammaisten ratsastusterapeuttina toimiva Mattila-Rautiainen kouluttaa myös terveitä ratsastajia ymmärtämään omaa kehoaan ja sen toimintaa suhteessa hevoseen Centered Riding -metodien mukaan.
"Aikuisilla ihmisillä on vuosien saatossa kertyneitä ´selviytymisstrategioita´ siitä, miten he kehoaan kantavat ja hallitsevat. Kaikenlaista virheasentoa ja kremppaa kertyy vuosien mittaan, ja näistä on vaikea päästä eroon. Samoja virhestrategioita toteutetaan sitten hevosen selässä - joka taas aiheuttaa monenlaisia vaikeuksia, ennen kaikkea estää rennon kommunikoinnin hevosen kanssa.
Centered Ridingissa pyritään oikean optimaalisen ratsastusasennon ja istunnan löytämisen:
"Etsitään kehon keskipiste, löydetään oma rentous, josta rakentuu hyvä asento, tasapaino ja yhteinen painopiste hevosen kanssa", Mattila-Rautianen luettelee.
Siinä missä pikkulapsella ei virhestrategioita vielä ole, aikuisen ihmisen painolastina on jo paljon. Hevosen selässä oikein istumalla voidaan hoitaa yllättävän vaikeitakin sairauksia ja toimintahäiriöitä:
"Terve nuori mies oli saanut viisaudenhammasleikkauksen seurauksena tulehduksen, joka oli levinnyt koko kehoon. Vaikeaksi muuttunut tulehdus lamautti sisäelimet, muiden muassa virtsarakon ja suolen toiminnan. Kun vaihtoehtoina oli enää avanneleikkaus, lääkäri kuitenkin kehotti kokeilemaan ratsastusterapiaa. Onneksi potilaalla oli vielä mielenkiintoa kokeilla, sillä jo ensimmäisen terapiakerran jälkeen suolen toiminta normalisoitui - ja kahden viikon päästä sisäelinten toiminta oli palautunut normaaliksi", Mattila-Rautianen kertoo.
Vähemmän dramaattisia, mutta asianomaisille itselleen käänteentekeviä tuloksia on saatu myös suomalaisten kansantautia, selkäkipua potevien asiakkaiden kanssa. Sanna Mattila Rautiainen oli mukana Kainuun Keskussairaalassa toteutetussa ratsastusterapiakokeilussa, jossa selkäkivuista kärsivä ryhmä osallistui kolme kertaa viikossa kahdeksan viikon ajan ratsastusterapiaan.
"Neljästä ryhmäläisestä kolme palasi työelämään ja yksi pystyi lopettamaan särkylääkkeet kokonaan. Ryhmän selkälihasten lihasvoima parani 30 % kuntoutusjakson aikana."
Selkäkipuun ratsastusterapia on oiva hoitomuoto, eikä se vaadi mitään erityisvalmiuksia - ratsastustaitoa tai aiempaa hevoskokemusta ei vaadita eikä tarvita.
"Tosin ryhmäläiset innostuivat asiasta niin, että he eivät pysyneet hevosen selästä poissa edes juhannusaattona", terapeutti kiittelee aktiivisia ryhmäläisiä.
Ratsastusterapia on hyvin kokonaisvaltainen hoitomuoto: hevosen kanssa toimiminen aktivoi sekä kehoa että mieltä - hevosen rauhallinen liike rauhoittaa, ja ripeämpi liike kohottaa myös ratsastajan vireystilaa. Hevosen liikkeillä on myös fysionomista ja mitattavaa hyötyvaikutusta:
"Hevosen käynti tuottaa minuutissa noin 100 liikeimpulssia jotka vaikuttavat suoraan ihmisen lihaksistoon. Hevosen selän liike on kuntoutusliikettä parhaimmillaan; se vaikuttaa niin selkä- kuin vatsalihaksiin, sekä selkärangan pieniin multifidus-lihaksiin, joita ratsastuksen ohella ei oikeastaan muilla keinoilla edes saa aktivoitua."
"Hevosen liike tuottaa yhtä aikaisesti eteen-taakse-, ylös-alas-, sivulta sivulle- ja kiertoliikettä. Tällaista liikettä on erittäin vaikea tuottaa keinotekoisesti tai itse aikaansaada", Mattila-Rautiainen kertoo.