Helsinki Kun elintarvikemarkkinoiden kasvuodotukset ovat 1-2 prosenttia vuodessa, terveysvaikutteisten elintarvikkeiden markkinoiden odotetaan kasvavan lähitulevaisuudessa jopa 10 prosentin vuositahtia. Kehitystä hidastaa tällä hetkellä lainsäädäntö, arvioi tutkimusprofessori Kaisa Poutanen.
Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden markkinoiden kasvuodotukset perustuvat muutoksiin kansanterveydessä. Väestön keski-iän nousun sekä elämäntapasairauksien yleistymisen odotetaan herättävän yhä useamman kuluttajan kiinnostusta terveellisempään ruokaan ja funktionaalisiin elintarvikkeisiin.
- Taustalla on yksinkertaisesti se, että ruokavaliolla on suuri vaikutus ihmisen terveyteen. Jos on syötävä energiansaannin takia, miksi ei sitten söisi terveellisemmin, sanoi Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Kaisa Poutanen tiistaina Terveenä tulevaisuudessa -seminaarissa Helsingissä.
Elintarviketutkimuksen suurimmat haasteet ovat tällä hetkellä kansantautien riskin vähentämisessä. Lihavuuden, verenpaineen, sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen riskin pienentämiseen ja hoidon tukemiseen haetaan keinoja muuttamalla ruokaa terveellisemmäksi.
- Valtaosa sovelluksista on tähän asti keskittynyt mikrobitason vaikutuksiin kuten ksylitoli ja suolistovaikutteiset probiootit. Kolesteroliin vaikuttavat sterolit ja stanolit olivat seuraava askel. Myös jatkossa valtaosa sovelluksista tullee keskittymään ruuan tietyn osatekijän imeytymisen tehostamiseen tai vaikeuttamiseen, Poutanen arvioi.
Japani kärkimaa
Tällä hetkellä terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kärkimaa on Japani, ja hyvänä kakkosena tulee Yhdysvallat. Japanissa markkinat ovat kasvaneet kohisten, kun alan lainsäädäntö on saatu kuntoon.
- Suomessa kasvua hidastaa lainsäädäntö eli se, että terveysväittämiä ei elintarvikkeissa sallita. Myös uuselintarvikkeiden hakemusten käsittely on hidasta. Toki terveysvaikutustenkin osoittaminen saattaa olla vaikeaa, Poutanen jatkoi.
Merkittävänä terveysvaikutteisten elintarvikkeiden menekkiä lisäävänä tekijänä Poutanen pitää kuluttajatiedon lisäämistä. Massamarkkinoille voitaisiin nopeastikin tuottaa älypakkauksia, joissa on tietoa elintarvikkeen kaikista mahdollisista ulottuvuuksista.
- Isoimmillaan voisi olla kyse siitä, että kuluttaja voi verrata tuotetta personoituun ruokavalio-ohjelmaansa. Pienimmillään vaikka älytarroista, jotka vaikka kertovat allergikolle tuotteen ainesosista.
- Älypakkauksien käyttöönotto on toistaiseksi enemmän hinta- kuin teknologiakysymys. Olennaisinta on kuitenkin saattaa kuluttajalle tietoa, sillä terveysvaikutukset ovat yksi elintarvikkeen valintakriteeri, Poutanen jatkoi.