Tieto aikuistyypin diabeteksen leviämisestä lasten keskuuteen on hälyttävä. Lasten ja nuorten terveyden turvaamiseksi on saatava liikkeelle uusi ”Pohjois-Karjala-projekti”.
Oppia terveellisestä syömisestä ja riittävästä liikunnasta on taottu suomalaisten kalloihin vuosikymmeniä. Tätä taustaa vasten Kalevan uutinen siitä, että kakkostyypin eli aikuistyypin diabetes on viime vuosina alkanut levitä lapsiin, on sekä hämmentävä että hälyttävä.
Kyseiseen diabetekseen sairastutaan yleisimmin ylipainon vuoksi. Kaikesta valistuksesta huolimatta meillä siis syödään väärin ja liikutaan liian vähän. Näin vanheneva Suomi on saamassa uuden kansanterveysuhan, ja se iskee juuri siihen joukkoon, jonka pitäisi pitää maa tulevaisuudessa pystyssä.
Lasten ja nuorten – ja aikuisten – painon kasvu ei ilmiönä ole kotimainen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa liikalihavuus on jo keskeinen kansanterveysongelma.
Tuore uutinen kertoo, kuinka Turkissa aikuisdiabetes on kaksinkertaistunut runsaassa vuosikymmenessä. Intiassakin elämäntapojen muutos on aiheuttanut diabeteksen lisääntymisen suoranaiseksi epidemiaksi.
Vaikka jossain muualla näyttää vielä synkemmältä, täällä ei pidä jäädä odottamaan tilanteen karkaamista käsistä. On ristiriitaista, jos hyvinvointi-Suomeen nousee sukupolvi, jonka terveys on heikko jo ennen aikuisuutta.
Lohdullista kuitenkin on, että tähän terveysongelmaan on jo patenttilääke. Kakkostyypin diabetestä voidaan tehokkaasti torjua puuttumalla ylipainoon.
Tämän tiedon muuttaminen käytännön toimiksi on periaatteessa helppoa mutta käytännössä paljoa vaikeampaa. Näkymä on joka tapauksessa niin huolestuttava, että jonkinlainen kansallinen hanke on tarpeen polkaista pystyyn.
Pohjois-Karjala-projektilla käännettiin aikanaan maan sydäntautikuolleisuus jyrkkään laskuun. Jotain samanlaista tarvittaisiin nyt nuorten terveyden turvaamiseen.
Jos sydän- ja verisuonitautien määrän pudotus lähti riskiryhmäläisten ravintotottumusten muuttamisesta ja liikunnan lisäyksestä, aivan sama pätee myös lasten ja nuorten terveysongelmien torjuntaan. Koska lasta ei voi kovin pitkälle vastuuttaa omasta terveydestään, katseet on käännettävä vanhempiin ja kouluihin.
Lasten leikit ovat muuttuneet liikunta- ja ulkoleikeistä tietokoneella ja pelikonsoleilla touhuamiseksi. Tietokoneet ovat tulleet koteihin jäädäkseen. Ne eivät ole terveysuhka, jos lapset harrastavat ruudun ääressä istumisen ohella myös ulkoleikkejä ja liikuntaa. Tämän opin jaossa vanhempien omalla esimerkillä on merkitystä.
Samoin vaikutusta on vanhempien mallilla terveellisestä syömisestä. Epäilemättä kotien terveyskasvatuksessa pitää asettaa rajoja houkutusten edessä. Makeisvalmistajien vastaushan lasten painon nousuun on ollut makeispussien koon kasvattaminen.
On erinomaista, että hallituksen äskeisen päätöksen perusteella perusopetukseen on tulossa lisää liikuntaa. Sen jälkeen pitää vain varmistaa, että liikuntatunneilla pidetään toiminnassa mukana myös ne kömpelöt ja arat oppilaat, joille nuo tunnit ovat kaikkein tarpeellisimpia.