Ter­veys­toi­mi sai mi­nis­te­ri­ke­hu­ja

Keskiviikkona vietettiin Keminmaan terveyskeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen vihkiäisiä itsetuntoa nostattavissa tunnelmissa.

Keskiviikkona vietettiin Keminmaan terveyskeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen vihkiäisiä itsetuntoa nostattavissa tunnelmissa. Moniin naapureihinsa verrattuna homma toimii hyvin ja halvalla, lääkärivakanssit ovat täynnä ja tilatkin ovat nyt hulppeassa kunnossa.

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perhokin (kok.) antaa toiminnoille täydet pisteet.

"Puitteet ovat hyvät ja samoin toiminnallinen tilanne", tiivistää terveyskeskuksen johtava lääkäri Pertti Sakaranaho.

Uusittuja tiloja on ajettu kaksi kuukautta sisään, ja tänä aikana ne on hyväksi havaittu. Arkkitehti ja remontin tekijät ovat työssään onnistuneet, kehuu Sakaranaho. Keminmaa remontoi terveyskeskuksen omalla rahalla.



Ei varsinaisia jonoja


Runsaat tuhat neliötä uutta tilaa tuonut urakka maksoi noin 4,3 miljoonaa euroa. Terveyskeskus on rakennettu 1976 alun perin kahden lääkärin vastaanottoa varten. Nyt kun lääkäreitä on seitsemän, entiset mitat olivat auttamatta ahtaat ja epäkäytännölliset.

"Ja alkoivathan vesiputketkin poksahdella ja kattokin vuoti, mutta se ei aiheuttanut suuria kosteusongelmia", johtava lääkäri Pertti Sakaranaho kertaa aikaisempia harmeja. Nyt on tilaa, paikat kiiltävät ja toimivuus on testattu.

Erityisen tyytyväinen Sakaranaho on lääkäritilanteeseen: jokaisessa virassa on yleislääketieteen erikoislääkäri. Paketti riittää toiminnan pyörittämiseen, eivätkä jonot ole päässeet pitenemään.

"Varsinaisesta jonosta ei oikeastaan voi puhua", hän huomauttaa. Kiireelliset potilaat pääsevät vastaanotolle parissa päivässä. Normaalivastaanotolle pääsee noin kolmen viikon kuluessa.

Sakaranaho on ollut Keminmaassa 20 vuotta, eikä kunnassa ole ollut lääkäripulaa 15 vuoteen. Sitä ennen tosin oli hetkellinen kuoppa. "Noin 16 vuotta sitten muut lähtivät ja minä jäin. Sen jälkeen tilanne on korjaantunut."

Keminmaalla on pitkään ollut hyvä maine lääkärien keskuudessa, ja monet lääkäreiksi opiskelevat ovat kesätöiden jälkeen tarttuneet myöhemmin kunnan tarjoamaan virkaan. Sakaranahon mukaan luottamushenkilöt ovat myös luottaneet viranhaltijoihinsa ja varanneet mahdollisuuksia koulutukseen.

"Täällä on koulutettu enemmän kuin seitsemän lääkäriä. Me olemme kouluttaneet myös yksityiselle sektorille", Sakaranaho heittää ja sanoo, että työilmapiiri on hyvä ja terveyskeskuksessa tekemisen meininki. "Työpaikkahenki, työolosuhteet ja viihtyvyys ovat palkkausta tärkeämpiä asioita. Meidän palkkauksemme ei poikkea naapureista."

Valtuuston puheenjohtaja Markku Kauppila ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Roivainen allekirjoittavat Sakaranahon perustelut.

"Jos Pertti esittää jotain, se otetaan vakavasti", Kauppila huomauttaa ja toteaa Keminmaan olevan onnellisessa asemassa. Lääkäritilanne on kuuma peruna koko maassa ja paikkoja on paljon auki erityisesti pohjoisessa.



Toimiva paketti


Ministeri Maija Perho (kok.) sanoo, että Keminmaan terveyskeskuksen toimintakykyä kuvaa selkeästi juuri se, että Pohjois-Suomen hankala lääkäripula ei ole saanut otetta Keminmaasta. Erityisen heikoksi tilanne on ajautunut Torniossa, josta on tullut Keminmaahan kaksi lääkäriä.

Keminmaassa pelaa perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyö niin, että Sakaranahon mukaan kunta on pitemmälle omavarainen kuin muut.

"Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten toimiva perusterveydenhuolto vähentää erikoisterveydenhuollon kuluja."

Roivaisen mukaan Keminmaan asukasrakenteella on myös vaikutusta kokonaisuudessa. "Meillä se ei ehkä ole niin raskas kuin naapureilla."

Keminmaassa on Perhon mukaan toteutettu toimintamallia, jota on haluttu edistää hallituksen kansallisessa terveysprojektissa. Avovastaanotolla on siirrytty omahoitaja-omalääkärijärjestelmään, kunta on jaettu kolmeen maantieteelliseen vastuualueeseen ja alueille on nimetty hoitajat, lääkärit, kotisairaanhoitaja ja terveydenhoitajat. Vierekkäin olevat tilat mahdollistavat moniammatillisen tiimityön.

"Tämän kaltaisella terveyskeskuksella on hyvät edellytykset toimia laajemminkin Meri-Lapin terveydenhuollon kehittämistyössä", Perho sanoo.

Parhaillaan selvitellään mahdollisuuksia Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon niputtamiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi. Sakaranaho kannattaa toiminnallista yhteistyötä, mutta hallinnolliselle yhdistämiselle hän ei lämpene. Se voi hänen mielestään vaarantaa Keminmaan hyvän lääkäritilanteen.

"Meidän kannattaa luodata yhdessä koko alueen tilannetta", Roivainen sanoo. Hän tuntuu ymmärtävän Tornion ongelmia: "Kun vyöry on lähtenyt liikkeelle, sitä on vaikea pysäyttää".

Ilmoita asiavirheestä