Oulun seutu on viime aikoina noussut otsikoihin tietoturva-asioiden vuoksi. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion tuoreen lausunnon mukaan Oulun kaupungin tapa toteuttaa niin sanottu Pisara-hanke ei täyttänyt henkilötietolain säännöksien vaatimuksia, eikä hankkeen yhteydessä tapahtuneen henkilötietojen käsittelyn asianmukaisuudesta ja laillisuudesta voitu varmistua. Kaupunki ei pystynyt vakuuttavasti todentamaan Aarniolle, että se huomioi hankkeessa arkaluontoisia henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön riittävästi.
Oulun yliopistollinen sairaala Oys puolestaan joutuu pian selventämään tietoturva-asioitaan Aarnion toimistolle. Sen tietoturva-asiat herättivät tietosuojavaltuutetun toimiston mielenkiinnon, kun pohjoissuomalainen äiti väitti kymmenien Oysin työntekijöiden tutkineen hänen vaikeasti loukkaantuneen lapsensa potilastietoja luvatta.Oys vastasi väitteisiin sanoen, että tapaukset on tutkittu eikä luvatonta käyttöä ole ollut.
Asian poliisitutkinta keskeytettiin syyttäjän vaatimuksesta, mutta tietosuojavaltuutetun toimisto haluaa joka tapauksessa selvityksen Oysin tietoturvakäytännöistä. Samoin se haluaa saada nähtäväkseen Oulun kaupungin ohjeistuksen potilastietorekisterin ja muiden salassa pidettävien tietojen käsittelyyn.
Uutisten julkaiseminen on herättänyt vilkasta keskustelua tietoturvasta. Pulpahtaako puheiden myötä esiin kimpaleita veden alla piilossa olevasta jäävuoresta? Vai onko esimerkiksi Oysin toiminnan kyseenalaistajien joukossa kyse liian innokkaista reklamoijista, jotka eivät ymmärrä, miten moni ihminen heidän hoitoonsa yliopistollisessa opetussairaalassa väistämättä osallistuu?
Sekä Pisara-hankkeen että pohjoissuomalaisen perheen tapausten taustalla on tapahtumia ja erilaisia vaiheita niin paljon, ettei niistä ole voitu kertoa kuin murto-osa julkisuuteen. Keskiöön on nostettu yleisesti merkittävät tietoturva-asiat ja niihin mahdollisesti liittyvät epäkohdat, mistä on viime vuosina herätty keskustelemaan myös muualla maassa.
Keskustelu lainmukaisesta ja perustellusta potilastietojen käyttötarkoituksesta on tervetullutta ja lisää ihmisten tietoutta omista oikeuksistaan. Eivät henkilökohtaiset terveystiedot ole viihdykettä, jota terveydenhuollon henkilökunta saa ruotia ihan vain uteliaisuuttaan.
Kun pääkaupunkiseudulla uutisoitiin aikanaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin liittyviä tietoturvan rikkomisepäilyjä, herkesivät ihmiset kyselemään omia potilastietojaan tutkineiden henkilöiden määrää ja tästä poiki lopulta myös oikeusjuttuja. Lisääntyvätköhän kyselyt myös Oysissa?
Epäilyt luvattomista potilastietojen tutkimisista eivät toki ole mitenkään uusi ilmiö. Itse kultakin tuntuu löytyvän tarinoita jos jonkinmoisista lääkäreistä ja hoitajista, jotka takavuosina puivat terveystietoja ravintoloissa ja kassajonoissa. Sähköisten järjestelmien ansiosta he kuitenkin jäävät entistä helpommin kiinni urkkimisistaan. Siinä missä ennen saattoi vilkaista potilaskansiota kahvitauolla kenenkään huomaamatta, jää nykyisin potilastietoihin jälki selaajasta.
Lähivuosina käyttöön otettava sähköinen potilastiedon arkisto nostaa tietoturvaan liittyvät kysymykset entistä tärkeämpään rooliin, sillä se mahdollistaa potilaan hoitotietojen saatavuuden yli organisaatiorajojen. Potilas voi itse internetin välityksellä seurata, missä hänen tietojaan on käsitelty. Jos hälytyskellot herkeävät soimaan, asiasta voi pyytää selvitystä.
Tietosuojavaltuutetun toimiston tuleva kanta Oysin toiminnasta sivuaa valtavaa potilasjoukkoa, sillä kyseessä on iso sairaanhoitopiiri. On mielenkiintoista nähdä, mitä se talon tietoturvakäytännöistä tällä kertaa toteaa.
Löytyykö petraamisen varaa, vai saako sairaala putipuhtaat paperit?