Ter­veys­tek­no­lo­gia tar­vit­see Oulussa oman yri­tys­kam­puk­sen Kon­tin­kan­kaal­le, sanoo alan konkari Jouni Ihme

Suomalaisella terveysteknologialla on maailmalla kysyntää, mutta menestys vaatii pitkällistä kehitystyötä.

Terveysteknologia tarvitsee tuekseen Oulussa oman yrityskeskittymän sekä sijoitusrahaston, patistaa alalla pitkään vaikuttanut sarjayrittäjä, Innomentariumin toimitusjohtaja Jouni Ihme.
Terveysteknologia tarvitsee tuekseen Oulussa oman yrityskeskittymän sekä sijoitusrahaston, patistaa alalla pitkään vaikuttanut sarjayrittäjä, Innomentariumin toimitusjohtaja Jouni Ihme.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Suomalaisella terveysteknologialla on maailmalla kysyntää, mutta menestys vaatii pitkällistä kehitystyötä.

Terveysteknologia tarvitsee tuekseen Oulussa oman yrityskeskittymän sekä sijoitusrahaston, patistaa alalla pitkään vaikuttanut sarjayrittäjä, Innomentariumin toimitusjohtaja Jouni Ihme.

Ihme haluaisi yrityksille Ouluun terveysteknologiakampuksen, joka tarjoaisi startupeille vuokratiloja sekä tutkimuslaitteita.

– Sen pitäisi keskittyä nimenomaan Kontinkankaalle, Ihme sanoo.

Health Campus voisi ottaa mallia Nokian jälkeen perustetun Yritystakomon vertaisavusta. Yhteisö synnyttäisi positiivista kierrettä ja uusia ajatuksia. Se toisi myös veturiyrityksiä jakamaan tietotaitoaan.

Lisäksi tarvitaan rahaa. Suomalaisella terveysteknologialla on maailmalla isosti kysyntää, mutta ennen lanseerausta on tuotteita testattava monin tavoin teknisesti ja kliinisesti. Siksi Ihme kuuluttaa myös pitkäjänteistä, toimialaan erikoistunutta rahastoa.

– Normaali pääomasijoitusrahasto ei toimi meidän alkuvaiheen yrityksissä. Meidän pitää synnyttää rahasto, joka lähtee pitkään juoksuun mukaan. Ideasta kymmenen vuotta, niin alkaa olla kassavirta positiivinen, Ihme kertoo.

Rahasto voisi olla aluksi alueellinen ja vaikkapa osakeyhtiö. Siihen voisi lähteä mukaan isoja vakuutusyhtiöitä, ehkä valtion kehitystaho Business Finlandkin, jonka alla toimii rahastojen rahasto.

Ihmeen oma yritys Innomentarium on juuri tuomassa markkinoille kuvantamisratkaisua, jonka avulla voidaan digitalisoida nykyiset mammografialaitteet.

– Se on kiertotaloutta. Jatketaan olemassaolevien laitteiden elinkaarta, Ihme sanoo.

Poikkitieteellistä tutkimuskonsortiota johtaa OYS:in professori Miika Nieminen. 2014 alkaneessa Tekes-hankkeessa on mukana myös Oulun yliopiston fyysikoita, Oamk sekä Helsingin yliopistosta muun muassa matematiikan professori Samuli Siltanen, jonka yleisö tuntee Prisma-ohjelmasta.

Ilmoita asiavirheestä