Kaikki suurimmat kiistat terveydenhuollon rahoista jäivät odotetusti ratkaistavaksi vasta budjettineuvottelujen loppuvaiheessa hallituksen budjettiriihessä parin viikon kuluttua.
Avoinna olevia kiista-asioita käytiin läpi torstaina sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön keskinäisessä budjettineuvottelussa. Neuvotteluja hankaloittavat erilaiset tulkinnat siitä, missä määrin ns. kansallisen terveysprojektin hankkeista on sovittu jo aiemmin hallituksessa.
Peruspalveluministeri Eva Biaudét'n (r.) mukaan terveysprojektin rahoituksessa kiista koskee edelleen noin sataa miljoonaa euroa.
Biaudét sai torstain neuvottelussa läpi esityksensä 16 milj. euron määrärahasta erilaisten terveydenhuollon kehittämishankkeiden tukemiseksi. Valtiovarainministeriö oli aiemmin leikannut pois puolet ehdotetusta.
Biaudet'n mukaan tarkoituksena on tukea sairaanhoitopiirien ja kuntien hankkeita, joilla palveluja pyritään kehittämään ja järkeistämään. Kysymys voi olla esimerkiksi joidenkin erityisryhmien palveluista tai kuntien yhteistyön edistämisestä. Valtionapua voi saada tällaisiin hankkeisiin enintään 50 prosenttia.
Terveydenhuollon rahojen lisäksi avoimeksi jäi suuri joukko muitakin sosiaali- ja terveysministeriön alan budjettiasioita, esimerkiksi valtiovarainministeriön ehdottama sairausvakuutusmaksun korottaminen.
Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho (kok). sanoi, että asia on käsiteltävä budjettiriihessä yhdessä veroratkaisujen kanssa. Perho aikoo pitää esillä edelleen myös parannusta äitiyspäivärahaan. Tavoitteena on sekä tasokorotus että erillinen parannus työttömän päivärahan määräytymiseen.
Avoimiksi jäivät myös lapsilisien ja kotihoidon tuen sitominen indeksiin, syrjäytymisuhan alaisten nuorten ja lasten tuki sekä päihdekuntoutuksen ja mielenterveyspalvelujen rahoja.
Erimielisyyttä on ollut myös sairaanhoitokorvausten omavastuista, mihin valtiovarainministeriö on esittänyt korotuksia.
Oikeusministeriö pelkää
henkilöstön vähennyksiä
Tuomioistuinten, syyttäjälaitoksen ja vankeinhoidon määrärahojen kanssa tuskailevalla oikeusministeri Johannes Koskisella (sd.) ei ollut paljon uutta kerrottavaa torstain neuvotteluista.
Ministeriöllä on valtiovarainministeriön kanssa edelleen noin 15 miljoonan euron rahariita. Koskisen mukaan ennen budjettiriihtä on kuitenkin "tarkoitus vielä katsoa, tapahtuisiko lähentymistä riittävästi".
Koskisen mukaan oikeusministeriön hallinnonalalla tilanne on nyt sen verran hankala, että budjettiin tarvitaan tuntuvia lisäyksiä. Muuten saatetaan joutua merkittäviin henkilöstön vähennyksiin.
Ulkoministeriön osalta budjettiriiheen ei jäänyt mitään avoimia kysymyksiä. Tavanomainen kiistan aihe kehitysyhteistyömäärärahat oli sovittu jo keväisissä budjetin kehysneuvotteluissa hallituksen kesken. Osuus on 0,348 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Ulkoministeriö yritti saada joustoa valtiovarainministeriön esitykseen leikata ministeriöiden matkakuluja, koska ulkoministeriön toiminta perustuu pitkälti juuri matkustamiseen. Rahaministeriö ei kuitenkaan suostunut joustamaan asiassa.