Terveystoimen rahapula on varmasti todellinen. Mutta ennen kuin järjestelmään edes harkitaan lisärahan kaatamista, on tutkittava, käytetäänkö rahaa tällä hetkellä tehokkaasti ja huolellisesti.
"Katastrofi" on harvoin käytetty luonnehdinta suomalaisesta terveydenhuollosta. Hyvinvointivaltiona olemme tottuneet enemmänkin ihasteluun ja ihmettelyyn siitä, miten näin kaukana pohjoisessa sijaitseva maa on onnistunut luomaan kansalaisilleen kattavat, laadukkaat ja kohtuuhintaiset terveyspalvelut.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Lindén on toista mieltä. Hän sanoi vuosittaisilla Lääkäripäivillä Helsingissä, että terveydenhuoltoa koskevien lakien määräykset toteutuvat vain osittain.
"80 prosenttia väestöstä asuu alueella, jossa ei saa vastaanottoaikaa kahteen viikkoon. Tämä on katastrofi. Se kertoo, ettei perusterveydenhuolto toimi", Lindén sanoi eri tiedotusvälineiden mukaan. Äkillisissä tapauksissa tilanne on kuvattua parempi. Sen sijaan, Lindén painottaa, perusterveydenhuollossa eli terveyskeskuksissa, hammashuollossa, mielenterveyden häiriöiden hoidossa sekä kiireettömien tautien hoidossa ei ole kehumista.
Syynä puutteisiin on jatkuva säästämisen tarve, jonka myötä päivystystoimintaa on ulkoistettu. Osasta terveydenhuoltoa on tullut bisnestä, josta voitot valuvat ulkomaisille pääomasijoittajille.
Lindén sanoi vielä, että "jos me seuraavat 3-5 vuotta odotamme kuntauudistusta, niin Suomen julkinen terveydenhuolto on mennyttä".
Toimitusjohtaja Lindénin purkaus löysi parahduksen perusteella maaliinsa. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) kommentoi vaatimalla valtiota ohjaamaan terveydenhuoltoa tiukemmin.
Ministerin mukaan kunnat eivät käytä terveydenhuoltoon riittävän suurta osuutta valtion antamista rahoista, koska ne eivät ole korvamerkittyjä.
Guzenina-Richardson otti esimerkiksi lain, jonka piti lisätä koulujen terveystarkastuksia. Rahaa tarkoitukseen osoitettiin 18 miljoonaa euroa. Puolet kunnista käytti rahansa muuhun kuin lisähenkilökunnan palkkaamiseen.
Yle kertoi lisäksi tiistaina Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) raportista, joka väittää kuntien hukanneen jopa kymmeniä miljoonia euroja heikosti toteutetuissa tietotekniikkahankkeissa.
Terveydenhuollon pulmat näyttävät olevan niin suuria, ettei niistä korvamerkityllä rahalla eikä varsinkaan silmät ummessa heitetyllä lisärahalla selvitä. Voisi olla paikallaan selvittää juurta jaksain terveydenhuoltosektorin rahankäyttö, sekä julkinen että yksityinen, ja katsoa, onko VTV:n mainitsemia esimerkkejä rahan suoranaisesta hukkaamisesta muitakin.
Terveydenhuollon resurssit joutuvat tiukoille tulevina vuosina. On voitava varmistua, että rahaa käytetään jo tällä hetkellä tehokkaasti ja huolellisesti.
Jos todellakin on niin, että samaan aikaan kun kunnilla on vaikeuksia selvitä lakisääteisistä terveydenhuollon velvoitteistaan, rahaa poltetaan epäonnistuneissa projekteissa, pitää ravistelu aloittaa hallintoportaasta.
Lue Terve24:stä, mikä on Paavo Lippoen mielestä suomalaisen terveyskentän polttavin ongelma.