Suomalaiset kaipaavat lisää sähköisiä terveyspalveluja, mutta toistaiseksi niitä on niukasti tarjolla julkisessa terveydenhuollossa.
Yksi pisimmällä olevista kunnista Suomessa on Oulu, jonka asukkaat voivat olla yhteydessä terveyskeskukseen netin välityksellä.
Omahoitopalvelu on kuntalaisen henkilökohtainen terveyssivusto, jossa voi esimerkiksi varata aikoja, lukea laboratoriotuloksia, viestitellä hoitajien ja lääkärien kanssa, seurata omia verenpainearvoja ja pitää liikuntapäiväkirjaa.
Uusia toimintoja tulee mukaan jatkuvasti. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla.
Vastaavat palvelut yleistyvät ympäri Suomen. "Julkisen sektorin pitää uudistaa toimintatapojaan, jotta terveyspalveluja voidaan tarjota tasapuolisesti kaikille myös tulevaisuudessa", sanoo omahoidon projektikoordinaattorina toiminut Tapani Viio.
Oululainen Pauli Aikio käyttää omahoitopalvelua säännöllisesti. Hän kirjaa sinne kotona mitatut verenpainelukemat ja varaa sen kautta aikoja laboratorioon.
"Eniten hyötyä on ollut siitä, että laboratoriotulokset tulevat nopeasti näkyviin palveluun. Kun käyn aamulla labrassa, voin lukea tulokset illalla netistä. Enää ei tarvitse soittaa mihinkään", Aikio kertoo.
Sieltä löytyvät kaikki muut laboratoriotulokset paitsi mikrobiologian, patologian ja genetiikan vastaukset.
Palvelussa voi varata aikoja myös suun terveydenhuollon kolmivuotistarkastuksiin ja liikuntaneuvojille.
Siellä voi lähettää kysymyksiä terveydenhuollon ammattilaisille. Hoitaja lukee viestit, antaa osan lääkärin vastattaviksi ja vastaa osaan itse. Vastaus pitää antaa kaikille kolmen arkipäivän kuluessa.
"Palvelu vähentää terveyskeskuksen puhelinruuhkia, joka on meillä kuormittavin osio tällä hetkellä", kertoo sairaanhoitaja Eila Broström Oulun Kaakkurin terveysasemalta.
Kuntalaiset voivat syöttää palveluun kotimittausten tuloksia esimerkiksi verensokeriarvoista ja seurata sairautensa hoitotasapainoa. Ammattilaiset pääsevät katsomaan tietoja kuntalaisen luvalla. Tarvittaessa hoitaja tai lääkäri voi kommentoida kotiseuranta-arvoja.
Palvelun ruokapäiväkirjassa voi seurata proteiinien, rasvojen ja hiilihydraattien saantia. Liikuntapäiväkirjaan voi tallentaa liikuntasuorituksia, seurata energiankulutusta ja asettaa viikkotavoitteita.
Painonhallintaohjelma taas kertoo, kuinka paljon kävijän pitää kuluttaa tai syödä, jotta hän pääsee painotavoitteeseen.
Uni- ja mielialapäiväkirjat lisätään palveluun syksyn aikana. Kuntalaiset voivat jatkossa tallentaa sinne myös omia tiedostojaan, kuten röntgenkuvia.
Myös nettiajanvarausta aiotaan laajentaa esimerkiksi määräaikaistarkastuksiin.
"Toiveissa olisi saada netin kautta varattaviksi esimerkiksi diabetes-, astma-, verenpaine- ja sydänkontrolliaikoja hoitajille", kertoo Eila Broström.
Mitä tahansa vastaanottoaikoja ei voida laittaa nettiin varattaviksi, sillä pääsy terveyskeskukseen vaatii hoidon tarpeen arvioinnin.
Varattuja aikoja saattaa silti päästä muuttamaan tai perumaan netin kautta.
Palvelu laajeni toukokuussa kaikkien Oulun terveysasemien käyttöön. Oulun työterveys ja sosiaalipuoli ovat myös liittymässä palveluun.
Omahoito sopii vain kiireettömien asioiden hoitoon. Päivystysluontoisissa asioissa pitää edelleen soittaa tai hakeutua paikan päälle.
Terveysammattilaiset toivovat, että kuntalaiset lisäisivät omahoitopalvelun käyttöä. Palveluun on rekisteröitynyt tähän mennessä noin 3200 ihmistä.
"Palvelua ei tunneta ehkä vielä. Esimerkiksi laboratorioon saisi varata enemmänkin aikoja netin kautta", sairaanhoitaja Broström sanoo.
Suosituimpia omahoidon palveluja ovat olleet laboratoriotulosten katselu, ajanvaraus ja viestit terveydenhuollon ammattilaisille. Viesteissä on kysytty esimerkiksi lähetteitä laboratorioon, lisätietoa laboratoriotuloksista, lääkityksistä, Papa-kokeiden tuloksia ja tietoa leikattujen luomien laadusta.
"Kun asiat hoituvat netissä, ei tarvitse lähteä turhaan terveysasemalle. Siinä säästyy potilaankin aikaa", Aikio sanoo.