Oulu Terveydenhuolto on pitänyt hyvin puolensa kilpailussa kaupunkien rahoista. Kolmatta vuotta jatkunut kustannusten kasvu on tasaantunut, mutta terveyspalvelujen rahoitus on kasvanut silti yhä enemmän kuin kuntatalous keskimäärin. Kuntaliiton perjantaina julkistaman selvityksen mukaan terveydenhuollon kustannukset nousivat myös kiivaammin kuin palkat ja hinnat.
Eniten kaupungeissa on lisätty psykiatrista avohoitoa. Tästä huolimatta myös laitoshoidon kustannukset kasvoivat. Suurissa kaupungeissa lisättiin myös vanhusten ympärivuorokautista hoitoa. Keskisuurissa kaupungeissa varoja suunnattiin lisäksi hammashuoltoon.
Kaupunkien väliset erot ovat edelleen hyvin suuria. Kemissä terveyspalvelujen rahoitus kasvoi viime vuonna 11,4 prosenttia enemmän kuin Keravalla. "Syy löytyy paitsi toiminnan lisäämisestä myös rakenteellisesta ongelmasta: terveydenhoitomme painottuu erikoissairaanhoitoon, ja sen kulut on saatava hallintaan", Kemin sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Liisa Ståhle kertoo.
Oulu palasi
"vakaaseen kasvuun"
Selvityksessä oli mukana 11 suurta kaupunkia, Oulu mukaan lukien. Keskisuurista kaupungeista vertailtiin 18:aa, pohjoisesta mukana olivat Kemi, Rovaniemi ja Kajaani. Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset nousivat viime vuonna 4,4 prosenttia asukasta kohden, mikä on kolmisen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2002. Kun kustannuksista poistetaan palkkojen ja hintojen nousu, reaalikustannusten nousu oli kaksi prosenttia. Suuntaus oli sama keskisuurissa kaupungeissa, missä kustannukset nousivat viime vuonna 5,8 prosenttia, vuonna 2002 ne olivat 6,5 prosenttia. Reaalinousu oli viime vuonna 3,3 prosenttia.
Oulussa rahoitus lisääntyi 6,2 prosenttia, palkkojen ja hintojen nousu unohtaen 3,7 prosenttia. Kasvu taittui viiden prosentin verran.
"Kaksi vuotta sitten kustannuksia nostivat kaupunginsairaalan rakentaminen ja satsaukset vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon, mielenterveyspalveluihin sekä hammas- ja huumehoitoon. Olemme palaamassa vuosien 1997-2001 kaltaiseen vakaaseen kasvuun", terveydenhuollon johtaja Seppo Voutilainen kertoo.
Eniten kustannukset nousivat suurista kaupungeista Lahdessa (12,1 prosenttia), vähiten Helsingissä (1,9 prosenttia).
Kun hintojen ja palkkojen nousu vähennetään kaikista kustannuksista, Oulun palvelujen hinta asukasta kohti oli 1 472 euroa, mikä on lähellä suurten kaupunkien keskitasoa. Edullisinta hoitoa suurista kaupungeista järjesti Pori, joka käytti rahaa 1 289 euroa asukasta kohti. Kallein oli Helsinki 1 639 eurollaan.
Keskisuurista kaupungeissa terveyspalvelujen rahoitus kasvoi eniten Kemissä, 11,7 prosenttia. Keskimäärin kustannukset nousivat tässä ryhmässä 5,8 prosenttia. Rovaniemellä kasvu oli 3,2 prosenttia ja Kajaanissa 9,9 prosenttia. Kemissä hoidon hinta asukasta kohti oli 1 611 euroa, Rovaniemellä 1 541 euroa ja Kajaanissa 1 460 euroa. Keskisuurissa kaupungeissa summa oli keskimäärin 1 427 euroa.
Eräänlaista historiaakin viime vuonna tehtiin. Helsinki rahoitti terveydenhuoltoaan edellisvuotta vähemmän. Näin pääkaupungin menot alkoivat lähentyä muiden suurten kaupunkien kuluja.