Terveyspalvelujen kehittymättömyys ja jopa heikentyminen on noussut päällimmäiseksi kritiikin kohteeksi Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhdistämisen vaikutuksia kehittämistavoitteiden toteutumisen kannalta mittaavassa arviointitutkimuksessa. Erityisen kielteinen näkemys tästä on yli 15 kilometrin päässä keskustasta asuvilla.
Entisessä maalaiskunnassa asuneet kokivat lähes poikkeuksetta, että ennen yhdistymistä heidän terveyskeskuksensa palvelut toimivat paremmin ja ne olivat helpommin saavutettavissa. Maalaiskuntalaiset kokivat myös, että hallinto on etääntynyt tavallisesta kansalaisesta.
Lapin yliopisto kyseli vaikutuksia niin kuntalaisilta, luottamushenkilöiltä kuin yrittäjältäkin ja he olivat yleisesti sitä mieltä, että kuntien yhdistymisellä on ollut positiivinen vaikutus Rovaniemen imagoon.
Yhdistymisestä on erityisesti hyötynyt alueen elinkeinoelämä. Onko se yksistään kuntien yhdistymisen seurausta, vai maassa ainakin vielä viime syksynä olleen myönteisen talouskehityksen, siihen ei tutkimuksessa paneuduttu.
Sopimusohjausmalli käyttöön
Kuntien yhdistyessä vuoden 2006 alussa Rovaniemen kaupungiksi otettiin samanaikaisesti käyttöön sopimusohjausmalli, joka tutkimuksen johtajan, professori Asko Suikkasen mielestä on mallina hyvä, mutta Rovaniemellä sitä ei ole oikealla tavalla sisäistetty eikä selkeytetty. Tämä heijastuu johtamisongelmina kautta organisaation niin henkilöstö- kuin luottamushenkilöpuolellakin.
Vaikka johtamisongelmista on keskusteltu julkisestikin, Suikkanen kertoi olleensa yllättynyt niiden suuruudesta. Esimerkiksi kehittämistavoitteiden toteutumisen näkivät kielteisimmin lautakunnissa toimivat, koska he eivät tiedä, mistä he tosiasiassa päättävät.
Luottamushenkilöistä kehittämiseen asetettuihin tavoitteisiin suhtautuivat myönteisimmin kaupunginhallituksen edustajat.
Kunnallishallinnon byrokraattisuus ja hallintohenkilöstön määrän lisääntyminen ärsyttää, varsinkin entisessä kaupungissa asuvia. Monet kritisoivat hallintotavan virkavaltaistuneen ja muuttuneen epädemokraattiseen suuntaan. Erityisesti hallintohenkilöstön runsaus herätti kritiikkiä, vaikka ennen yhdistymistä vakituiselle henkilöstölle luvattiin fuusiossa viiden vuoden irtisanomissuoja.
Suikkanen korostaa, että on kaikkia kuntafuusion vaikutuksia ei ole tullut vielä esiin ja siihen menee aikaa kolmesta viiteen vuoteen yhdistymisen tapahduttua.
Tutkimuksen tulokset kertovat kuitenkin, että Rovaniemellä on parin seuraavan vuoden aikana kehitettävä palveluja ja selkeytettävä hallintojärjestelmää, etteivät yhdistymisen hyödyt ja resurssit valuisi hukkaan.
Kaukana enemmän kritiikkiä
Entisen maalaiskunnan asukkaat suhtautuivat kriittisesti kuntien yhdistymiseen ja se näkyi myös tutkimukseen vastanneiden asukkaiden vastauksissa. Keskustan ulkopuolella asuvien kuntalaisten mielestä palvelut ja asukkaat uuden kunnan ydinalueen ulkopuolella ovat kärsineet Rovaniemen yhdistymisestä. Vaikka kylien kehittymisestä on luvattu pitää huolta, kylien elinvoimaa vahvistavat toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä, Myös omien vaikutusmahdollisuuksien kaventumisen katsottiin olevan seurausta yhdistymisestä.
Entisen kaupungin alueella asuvat vastaajat kokivat, että yhdistymisen seurauksena syntynyt suurempi kunta voi tuottaa palvelut tehokkaammin. Maalaiskuntalaiset eivät olleet läheskään yhtä myönteisiä suhteessa väitteeseen. Erityisen kriittisiä mittakaavaetuun olivat tässäkin asiassa yli 15 kilometrin päässä keskustasta asuvat.