Pääkirjoitus

Ter­veys­pal­ve­luis­sa ei sijaa soo­loi­lul­le

Muutamissa kunnissa näyttää vallanneen alaa paniikki siitä, miten järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.

Muutamissa kunnissa näyttää vallanneen alaa paniikki siitä, miten järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Ainakin Pyhäjärvi, Puolanka, Tohmajärvi ja Rääkkylä ovat tekemässä irtiottoa palvelut tähän saakka järjestäneistä yhteenliittymistä.

Tätä ei katsella suopein silmin valtion suunnalla. Sekä hallinto- ja kuntaministeri Hanna Virkkunen (kok.) että peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) ovat löytäneet asiassa toisensa ja patistelevat kuntia jatkamaan yhteistyötä entisten kumppaniensa kanssa.

Kun pelkkä järkipuhe ei näytä riittävän, ministerit ovat vedonneet kuntiin muistuttamalla, että kohta käytöstä poistettava kunta- ja palvelurakenneuudistuslaki eli Paras-hanke on kaikesta huolimatta yhä olemassa ja velvoittaa yhteistoimintaan.

Moneen kertaan on todistettu, etteivät pikkukunnat kykene hoitamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoaan pelkästään omin avuin. Yhdenkin kunnan irtaantuminen yhteistoiminnasta saattaa kaiken lisäksi vaarantaa muiden siinä mukana olevien kuntien palvelut. Tämän vuoksi asia ei ole yhdentekevä.

Hallitukselta on odotettu jo pidemmän aikaan esitystä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen (sote) uudistamiseksi.

Kuten tunnettua, uudistus jäi kunnallisvaalitaistelun jalkoihin. Nyt kun vaalipöly on hälventynyt, mitä todennäköisimmin tämäkin asia etenee.

Varmaa on, ettei uusi laki salli yksittäisten kuntien sooloilua. Palvelut aiotaan rakentaa aikaisempaa suurempien kuntien ja kuntayhtymien varaan.

Sote liittyy kuntarakenneuudistukseen, joka lähtee siitä, että vahvat peruskunnat ottavat vastatakseen sosiaali- ja terveyspalveluista.