Ter­veys­muo­to­ku­va op­pi­laas­ta

Kouluterveydenhoitajan ja oppilaan välinen luottamuksellinen ja kokonaisvaltainen keskustelu on pohjana terveysmuotokuvamittarissa, joka on kehitelty terveystieteiden lisensiaatti Kerttu Oikarisen väitöstutkimuksessa.

Kerttu Oikarisen kehittelemässä mittarissa ovat aiheet, joista kouluterveydenhoitajan ja oppilaan kesken keskustellaan.
Kerttu Oikarisen kehittelemässä mittarissa ovat aiheet, joista kouluterveydenhoitajan ja oppilaan kesken keskustellaan.

Kouluterveydenhoitajan ja oppilaan välinen luottamuksellinen ja kokonaisvaltainen keskustelu on pohjana terveysmuotokuvamittarissa, joka on kehitelty terveystieteiden lisensiaatti Kerttu Oikarisen väitöstutkimuksessa. Lapin yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan mittaria tarvitaan arjen työssä, jotta tunnistettaisiin erityistä tukea tarvitsevat nuoret ja tukitoimet osattaisiin kohdentaa oikein.

Oikarisen mielestä mielenterveys on keskeisin, kun herkässä vaiheessa oleva nuori kasvaa vastuulliseen aikuisuuteen. Tällöin tuen tarve terveyden edistämisessä kohdistuu erityisesti elämäntyylin etsimiseen ja sosiaalisten taitojen vahvistamiseen.

Mittaria on kokeiltu kymmenen vuotta sitten Kajaanissa kolmen vuoden ajan. Kouluterveydenhoitaja Tuula Karjalaisen ja 118 oppilaan välisessä työskentelyssä selvisi, että 60 prosenttia nuorista pitää riittävästi huolta itsestään. Karjalainen näkee kuitenkin, että kouluterveydenhoitaja on niin kuormitettu, ettei mittarin käyttö nykyisillä resursseilla ole mahdollista.

Normaalisti kouluterveydenhoitaja käyttää aikaansa oppilasta kohti yhden tunnin, mutta mittarin mukainen syvällinen ja perusteellinen keskusteltu nuoren kokonaisvaltaisesta elämästä vie aikaa kaksi tuntia. Joitakin osia uudesta menetelmästä Karjalainen sanoo kuitenkin ottaneensa omaan työhönsä.

Oikarinen pitää huolestuttavana kouluterveydenhuollon supistumista, koska joillakin nuorilla on elämässään jo rankkoja kokemuksia. Vaikka kouluissa tunnistetaan nuorten heikko elämänhallinta ja syrjäytymisvaara, kaikki ongelmat eivät näy ulkopuolisille. Esimerkiksi hyvin menestyvien ja hiljaisten nuorten elämänhallinta jää tunnistamatta.

Terveysmuotokuvamittarin käyttö on vaativa menetelmä kouluterveydenhoitajille. Mittarissa ei tarkastella vain yhtä asiaa, vaan kaikki liittyvät toisiinsa ja kokonaisuudesta tehdään johtopäätökset.

Oikarisen mielestä mittaria voitaisiin käyttää siinä vaiheessa, kun valmistaudutaan siirtymään ala-asteelta yläasteelle ja seitsemällä luokalla.

Oikarisen väitöskirja "Terveysmuotokuvamittari kouluterveydenhoitajan työhön - Mittarin kehittäminen ja arviointi " tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa lauantaina 11.3 klo 12 Fellman-salissa, Yliopistonkatu 8. Vastaväittäjänä on professori Merja Nikkonen Kuopion yliopistosta.

Ilmoita asiavirheestä