Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus aiheuttaa melkoista liikehdintää terveysbisneksessä. Suuret terveydenhuoltoa ja hoivapalveluja tarjoavat yritykset ovat viime vuosina laajentaneet toimintaansa nopeassa tahdissa. Myös kunnat ovat kiihtyvään tahtiin varmistaneet kuntalaisille keskeisiä palveluja ulkoistamalla toimintoja.
Pohjois-Pohjanmaalla Lumijoki (Kaleva 12.9.) liittyi niihin kuntiin, jotka ulkoistavat sosiaali- ja terveyspalvelunsa sen sijaan, että jäisivät odottamaan, mitä hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelujen suuruudistus tuo tullessaan. Terveystalo ottaa ensi vuodesta lähtien hoitaakseen Lumijoen sosiaali- ja terveyspalvelut.
Juha Sipilän (kesk.) hallituksen keskeisessä uudistushankkeessa sote-palvelut on tarkoitus siirtää kunnilta maakunnille niin, että kansalaisilla on vapaus valita, mistä palvelut hankkii. Valinnanvapaus tarjoaa yksityisille yrityksille laajat ja tuottoisat markkinat julkisten palveluntuottajien rinnalla.
Sote-maakuntauudistuksen oli tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alussa. Kesällä kävi kuitenkin ilmi, että sote-lait on valmisteltava uudestaan nimenomaan valinnanvapausosioon liittyen. Uudistus lykkääntyy vuoteen 2020.
Tämä on herättänyt levottomuutta uudistuksen toteutumisesta, sillä eduskuntavaalit käydään keväällä 2019. Hallitusvallan vaihtuminen ei välttämättä ja väistämättä merkitsisi uudistuksen vesittymistä, mutta muutoksia voi tulla.
Hankkeen viivästyminen ja mahdollinen muuttuminen antavat yksityisille sosiaali- ja terveysalan yrityksille lisää aikaa varautua muutokseen, hankkia markkinoita ja uusia asiakkaita. Tässä tilanteessa pientenkin kuntien palvelujen järjestäminen kiinnostaa alan suuria toimijoita.
Sosiaali- ja terveysministeriö yrittää hillitä ulkoistamisvimmaa juuri ennen sote-uudistusta. Kunnille on lähetetty asiasta paimenkirje. Kuntien ja kuntayhtymien sote-palvelujen ulkoistamista on jo nykyisellään rajoitettu väliaikaisella lailla, jota aiotaan jatkaa vuoden 2020 loppuun.
Sote-ulkoistamisten ja investointien rajoituksia hallitus perustelee sillä, että tulevien maakuntien on voitava järjestää yhdenvertaiset palvelut ja kustannuksiltaan tarkoituksenmukainen palveluverkko.
Maakuntien käsiä ei haluta sitoa etukäteen kattavilla tai pitkillä sopimuksilla. Siksi muun muassa vähintään viiden vuoden sopimuskausiin kuuluu irtisopimisehto.
Terveydenhuoltoon ja hoivaan keskittyvät yritykset jatkavat markkinoiden laajentamista saadakseen hyvän aseman riippumatta siitä, toteutuuko sote-maakuntauudistus tai ei.
Sote-uudistuksen valinnanvapaus ja ikääntyvä väestö tarjoavat terveys- ja hoivabisnekseen vuosikymmeniksi kasvavat markkinat niin palvelujen järjestämisessä kuin kiinteistöjen vuokraamisessa.
Samaan aikaan yritysostot keskittävät yksityistä sote-alaa voimakkaasti. Pahimmillaan voi käydä niin, että sote-maakuntauudistuksen toteutuessa valintavaihtoehtoja ei loppujen lopuksi ole tarjolla kovin monta.