Oulun läänin eteläosan terveydenhuollon erikoispalveluja halutaan keskittää yhä enemmän Oulaskankaan sairaalaan. Alueen kunnat ovat toukokuussa saaneet mietittäväkseen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kyselyn, jolla kartoitetaan kuntien näkemystä muun muassa yhteisen terveydenhuollon kuntayhtymän perustamisesta ja päivystyspalveluiden tiivistämisestä.
Oulaskankaalla hoidetaan jo nyt useiden kuntien yö- ja osittain myös iltapäivystykset sekä synnytykset ja terveyskeskusten lähettämät erikoissairaanhoidon potilaat. Perusterveydenhuolto halutaan jatkossakin säilyttää kunnissa, mutta päällekkäisyyksiä purkamalla ja erikoissairaanhoidon sujuvuutta parantamalla pyritään turvaamaan alueen hyvät palvelut ja asiantuntemus myös jatkossa.
"Tarkoitus ei missään nimessä ole raahata bussilasteittain potilaita Oulaskankaalle", Oulaskankaan sairaalan johtava lääkäri Asko Rantala naurahtaa.
Tavalliselle kuntalaiselle yhteistyön tiivistyminen tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi samoja tutkimuksia ei tehtäisi kahteen kertaan ja tieto sairaaloiden välillä kulkisi nykyistä paremmin. Vuodeosasto, laboratorio ja perusröntgen säilyisivät edelleen omassa terveyskeskuksessa.
Kunnille yhteistyö taas merkitsisi kustannussäästöjä, kun isoja hankintoja voitaisiin tehdä yhdessä. Myös henkilökunnan asiantuntemukseen ja jaksamiseen voitaisiin kiinnittää enemmän huomiota.
Erikoisosaaminen kaikkien käyttöön
Rantalan mukaan Oulaskankaan vaikutusalueen kunnissa on halukkuutta selvittää kuntayhtymän perustamista. Kansallisen terveydenhuoltoprojektin linjausten mukaan toinen vaihtoehto on Oulaskankaan linjauttaminen Oulun yliopistolliseen sairaalaan nykyistä kiinteämmin. Rantala uskoo, että kuntayhtymä järkeistäisi työnjakoa ja lisäisi alueen terveyskeskusten houkuttelevuutta työpaikkana.
"Kuntayhtymän sisällä osa työntekijöistä voisi keskittyä johonkin erikoisosaamiseen, ja tieto olisi kaikkien käytettävissä. Lisäksi työn kierrättäminen olisi mahdollista", Rantala arvioi.
Myös Oulaisten kaupunginjohtaja Asko Ojamäki on ilahtuneena pannut merkille alueen aidon yrityksen katsoa terveydenhuollon järjestämistä uusin silmin.
"Onkohan lääkäripula notkistanut kuntien asenteita, kun nyt ymmärretään se, että sairaanhoidon ja kuntayhtymän kehittäminen on ehkä ainoa keino taata perusterveydenhuollon palvelut alueella. Yhteen hiileen puhaltamalla päästään varmasti parhaaseen lopputulokseen."
Rantala on samoilla linjoilla. Kuntayhtymä voisi toimia alueen yhteistyö- ja keskustelufoorumina sen sijaan, että jokainen kunta menee omaa tietään.
Oma päivystys on tottumiskysymys
Se, kuinka laajaa aluetta Oulaskankaan sairaala ja kuntayhtymä voi palvella, on vielä auki. Ojamäki pitää realistisena koko Ylivieskan seutukunnan, Nivalan ja Haapaveden lisäksi joitakin muita alueen kuntia vajaan sadan kilometrin säteellä Oulaisista.
"On totuttu siihen, että omassa kylässä on terveyskeskus. Mutta mitkä ovat vaihtoehdot, jos kaikki eivät voi päivystää."
Rantala muistuttaa, että oman lääkärin työpanos on parhaimmillaan silloin, kun takana ei ole päivystyksessä valvottuja öitä.
"Kynnys päivystykseen lähtemiseen voi tietysti kasvaa, jos matkaa on viiden kilometrin sijaan 50 kilometriä. Kysymys on kuitenkin asenteesta", Ojamäki uskoo.
Kalajoella kuntayhtymän suhteen ei olla vielä tehty poliittisia päätöksiä, mutta perusturvajohtaja KaarinaKursukangas-Hourula uskoo, että Kalajoki hankkii palvelut jatkossakin mieluummin ostajana kuin isäntänä.
"Oulaskankaan sairaala ei ole meille elintärkeä, koska ajallisesti saman matkan päässä ovat myös Keski-Pohjanmaan keskussairaala ja Raahen sairaala. Tällä hetkellä kuntalaiset saavat arki-iltaisin ja sunnuntaisin itse valita, mihin päivystykseen haluavat mennä. Synnytyksistä vajaa puolet ja keuhko-, allergia- ja astmapotilaista kaikki hoidetaan kuitenkin Oulaskankaalla."
Rantala arvioi, että ratkaisumalleja pohditaan syksyn ja ensi vuoden aikana.