Arkkiatri Risto Pelkonen on seurannut hämmentyneenä keskustelua terveydenhuollon kustannuksista. Keskustelussa on unohtunut, mitä varten koko järjestelmä on olemassa, mikä on sen sisältö ja päämäärä.
Valtakunnallisilla sairaalatalouspäivillä Kokkolassa keskiviikkona puhunut arkkiatri huomauttaa, etteivät markkinat turvaa tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta terveydenhuollossa. "Ennen pidettiin reiluna, että eri väestöryhmien välillä vallitsee tasa-arvo. Nyt riippuu markkinoilla käydystä kilpailusta, kuka saa mitä ja minkä verran. Tässä kilpailussa häviäjät ovat vähäväkiset ja hiljaiset, syrjäiset seudut ja julkiset palvelut."
Hänen mielestään julkisen vallan tehtävänä on huolehtia, ettei katveita synny. Muuten kansalaisten eriarvoistuminen jatkaa kasvuaan. Lääkäripulaa paikkaamaan syntynyttä keikkalääkäritoimintaa Pelkonen pitää kaikin puolin huonona. Se on erittäin kallis, antaa väärän kuvan lääkärin työstä ja johtaa siihen, ettei lääkäri tunne ympäristöä, missä hän työskentelee.
Hän toivoo sen olevan tilapäisjärjestely, josta päästään pois pian. Keikkalääripalveluita ostaville kunnille hän suosittelee, että ne maksaisivat mieluummin keikkailuun menevän rahan vakituiselle lääkärille.
Terveydenhuollon rahoitus on kääntymässä sosiaalisesti epäoikeudenmukaiseen suuntaan. Tämän syyksi Risto Pelkonen sanoo valtion tuloveron osuuden pienentymisen ja kulutusveron sekä omavastuiden kasvun.
"Ei meidän varakkaista tarvitse välittää, he kyllä pärjäävät", Pelkonen sivaltaa.
Suomessa käytetään rahaa terveydenhuoltoon vähemmän kuin useimmissa EU-maissa. Potilaiden oma maksuosuus - potilasmaksut, vakuutukset ja lääkekulut - on Pelkosen mukaan jo nyt meillä korkeampi kuin muissa unionin maissa.
Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on kuitenkin yhä ihanteena väestön valtaosalle. "Tässä suhteessa poliitikoilla on kansalaisten tuki", hän muistuttaa.
Tekniikka
ei korvaa aikaa
Terveydenhuollon etiikasta runsaalle 250 terveydenhuollon ammattilaiselle ja luottamushenkilölle puhunut Risto Pelkonen huomauttaa, että tieteelliset käsitykset terveydestä, sairaudesta ja hoidosta saattavat muuttua ajan myötä, mutta terveydenhuollon ydin - hyvään pyrkiminen ja vahingon välttäminen, auttaminen ja toisesta välittäminen ovat se lähtökohta, josta kaikki muu seuraa.
Pelkosen mielestä ei voi olla niin, että kaikki ulkoa tulevat määräykset supistuksista, säästöistä ja muista toimista, jotka huonontavat potilaiden asemaa, hyväksytään sellaisenaan.
Hän kehottaakin terveydenhuoltohenkilökuntaa ryhdistäytymään ja osoittamaan päättäjille, mihin rahojen leikkaukset johtavat. Jos raha ei riitä, tehkööt päättäjät valinnat, mikä hoito jätetään tekemättä.
Kiirettä, kehnoja toimintaoloja ja väärin mitoitettua, loppuun poltettua henkilökuntaa Pelkonen pitää hyvän hoidon suurimpana uhkana. Hänestä on suuri erehdys kuvitella, että ajan puute voidaan korvata tekniikalla.
Hän näkee asian päinvastoin. Mitä mutkikkaammaksi lääketiede käy, sitä enemmän tarvitaan aikaa. Ja vastaavasti: mitä vähemmän käytetään aikaa potilaan ongelmiin tutustumiseen, sitä enemmän käytetään teknologiaa väärin ja sitä kalliimmaksi se tulee.