Terveydenhuollon asiakasmaksut kasautuvat aiempaa vahvemmin pienituloisille. Noin 12 000 kotitalouden maksukyvystä vähintään 40 prosenttia hupeni asiakasmaksuihin. Näillä asiakasmaksuilla rahoitettiin myös entistä suurempi osa terveydenhuollon palveluista, totesi tutkimuspäällikkö Jan Klavus Stakesista Terveystaloustieteen päivänä Helsingissä.
Vielä viime vuosikymmenen alussa suurituloiset maksoivat terveydenhuollon rahoituksesta tuloihinsa nähden suuremman osuuden kuin pienituloiset. Vuosikymmenen vaihteessa kaikki maksoivat suurin piirtein saman verran tulotasostaan riippumatta.
Kotitalouksien asiakasmaksuina maksama osuus terveydenhuollon rahoituksesta oli suurimmillaan eli 20 prosentissa vuonna 2001. Terveydenhuollon maksukatot auttoivat pienituoloisimpia kotitalouksia, mutta eivät poistaneet ylisuurten eli katastrofaalisten asiakasmaksujen ongelmaa kokonaan.
Klavuksen mukaan katastrofaalisiksi asiakasmaksut katsotaan silloin, kun ne vievät yli 40 prosenttia maksukyvystä. Jos Suomessa ei olisi maksukattoa, meillä maksettaisiin näitä katastrofaalisia terveydenhuollon maksuja Espanjan ohella eniten kaikista EU-maista, sanoo Klavus.
Suomessa kotitalouksien maksama osuus terveydenhuollon rahoituksesta on Klavuksen mukaan kansainvälisessä vertailussakin korkea. EU-maista se on korkeampi ainoastaan Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa.
Terveydenhuollon asiakasmaksuista suuri osa on reseptilääkkeiden ja hammashoidon kustannuksia sekä yksityislääkärien palkkioita. Terveyskeskusmaksujen osuus on pienempi. Tästä syystä maksukatoistakin tehokkain oli lääkekustannusten katto. Matkakulujen ja kunnallisten terveyspalvelujen maksukatot vaikuttivat vähemmän.