Arkkiatri Risto Pelkonen korostaa humanistista ihmiskäsitystä ja perushoidon merkitystä. Pelkonen puhui terveydenhuollon arvoista ja arjesta pidettävillä kaksipäiväisillä sosiaali- ja terveydenhuollon aluehallintopäivillä Oulussa.
"Nykyään on yli 20 000 lääkäriä ja kansa on terveempää kuin koskaan, mutta silti jonot terveyskeskuksissa kasvavat. Jotain outoa tässä täytyy olla", Risto Pelkonen sanoo.
Pelkosen mukaan yksi syy voisi olla tässä postmodernissa ajassa.
"Suvut ovat hajaantuneet, enää ei vanhemmat ja isovanhemmat neuvomassa kun vaikka lapsi sairastuu. Ja nuorilla ei ole sitä samaa tietoa sitten kuten aiemmin eikä uskallusta tehdä itse päätöksiä. Sitten sitä lähdetään helpommin hakemaan apua muualta", Pelkonen kertoo.
Perinne tiedon siirtämisessä on katkennut. Enää ei vahdita lapsia tai huolehdita vanhuksista ja sairaista samalla lailla yhteisöllisesti kuin niin sanotusti ennen vanhaan.
Talous syrjäyttää inhimilliset arvot
Arkkiatri Pelkonen toi alustuksessaan esille, että viime aikoina esillä ollut keskustelu sairaanhoitopiirien taloudellisista tappioista ei ole olennaista.
"Vaikka kansa on terveempää kuin koskaan aiemmin, ongelmia silti riittää. Yksi iso ongelma on taloudellisten arvojen ja ryhmäkohtaisten arvojen korostuminen", Pelkonen sanoo.
Pelkosen mukaan nykyään tapahtuva kilpailu ja kilpailuttaminen täytyisi tapahtua laadun parantamiseksi, ei talouden kohentamiseksi. Perinteistä ei saa luopua eikä historiaa unohtaa.
Vastaanottohuoneessa tapahtuu kahden ihmisen kohtaaminen, mutta myös paljon enemmän. Siellä ovat vallalla myös laki, etiikka, moraali, luonnontiede ja erilaiset ihmiskäsitykset, jotka sitten muotoutuvat potilaan ja lääkärin välisessä dialogissa.
Tämä dialogi edellyttää aikaa, jonka puuttuminen on Pelkosen peräänkuuluttaman humanistisen lääkintätaidon suurin uhka.
Pelkonen muistuttaa, että vaikka ihmisellä olisi minkälaisia oireita tahansa, ihminen itse kuitenkin on se, joka sairastaa.
Onko suru sairautta?
Arkkiatri Risto Pelkonen harmittelee, että kaikkia elämään kuuluvia asioita määritellään liian herkästi sairauksiksi tai ongelmiksi.
"Kyllä tämä niin sanottu medikalisaatio on eräänlainen ongelma. Ei ennen surua tai luonteita luokiteltu sairauksiksi", Pelkonen toteaa.
Pelkosen mielestä on valitettavaa, että länsimaissa esimerkiksi vanheneminen käsitetään nykyään sairauden kaltaisena tilana. Ilmiö on rinnastettavissa yhteisöllisyyden hajoamiseen.
"Tässä on kohta, mihin voisi puuttua. Se, että lapsille syötetään unilääkkeitä, ei ole normaalia", Pelkonen sanoo.
Pelkosen mukaan sairaudet ovat nykyään ennemminkin sosiaalisia konstruktioita, rakennelmia. Sairauden määritelmä tulee siis ulkoapäin ja on siten koko ajan laajenemassa.
Perusterveydenhuolto on siis Pelkosen mielestä avainasemassa kun kartoitetaan ihmisten terveydenhuollollisia tarpeita.
"Täytyy olla niin kuin se entinen kunnanlääkäri, lähteä tuonne ihmisten pariin kaduille, kauppoihin ja korttelikapakoihin. Nykyisiä rakenteita on ravisteltava," Pelkonen penää.