Hoitajien palkkaus tulee varmasti kuntoon, jos vaalilupaukset lunastetaan. Epäilyksettä juuri tältä osin kansa muistaakin ihan kiitettävästi, mitä vakuuteltiin, vaikka yleensä äänestäjien poliittinen muisti arvioidaan noin kolmen kuukauden mittaiseksi. Useimmissa perheissä on koettu omakohtaisesti, kuinka hoitajapula vaikeuttaa työtä vanhainkodeissa, sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Kaikki hallitukseen menossa olevat puolueet kertoivat vaalien alla ajavansa hoitajien palkkauksen korottamista.
Erityisen anteliaasti alaan suhtautui kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen. Hän vaati seuraavaan tulopoliittiseen ratkaisuun erillistä tasa-arvotupoa. Sen turvin hoidettaisiin palkat kuntoon aloilla, joissa työskentelee runsaasti koulutettuja naisia.
Erityisen järeä oli kokoomuksen jyrähdys, että vanhusten hoitamisesta ei saa maksaa pienempää palkkaa kuin paperikoneen pyörittämisestä. Kunhan vanhustenhoidon ammattilaisille aletaan maksaa paperikoneenhoitajan palkkaa, alalle riittää tulijoita. Sen uskaltaa ennakoida, vaikka ei omaisi selvännäkijän lahjoja.
Jäämme odottamaan, nouseeko vanhusten hoidosta maksettava korvaus yli kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Vai kävisikö sittenkin niin, että paperikoneen hoitajan ansiotaso alenee radikaalisti? Sehän nähdään muutaman vuoden sisällä.
Pääministeripuolue keskusta puolestaan vaati, että hoitajat tuntevat saavansa arvostusta työssään. Sen täytyy näkyä puolueen mukaan niin, että myös palkkaus vastaa työn vaativuutta.
Nyt ovat todella työntekijän markkinat, tuumaili Kalevassa tiistaina haastateltu laboratoriohoitaja. Mitä muuta voisi sanoakaan henkilö, joka havaitsee omalla alallaan 45 avointa työpaikkaa eri puolilla Suomea. Silti hänen päällimmäinen huomionsa oli työnantajan erikoinen vastaus työvoimapulaan. Ruokatauko aiotaan muuttaa palkattomaksi puolen tunnin pysähdykseksi. Työpäivä pitenee. Siinäpä houkutetta alalle aikoville.
Turha on odottaa työvoimapulan hellittämistä, jos työntekijän markkinat näkyvät vain paikkojen runsaana tarjontana. Palkkaehdot ovat nyt roimasti kehnommat kuin muualla Euroopassa. Suomalaiset hoitajat ovat kysyttyjä sekä muissa Pohjoismaissa että Keski-Euroopassa. Maanosamme väki vanhenee kovaa vauhtia. Terveyspalvelujen kysyntä kiihtyy. Alan palkkaus on muualla hoidettu kohtuulliseen kuntoon aikoja sitten.
Palkkaustakin vaikeampi korjattava näyttää Suomessa olevan pomottava johtamiskulttuuri. Demokraattinen johtamistapa ja avoin keskustelukulttuuri ei niin vain juurru maahan, jossa "kutsumusammattiin valmistuvien" hoitajien on aina odotettu tekevän työnsä nurisematta, kiltisti.
Alan maineen pitää olla hyvä, jotta pienenevistä ikäluokista riittää koulutukseen hakeutuvia. Muutoksen täytyy tulla nopeasti. Muuten tilanne sairaaloissa ja vanhainkodeissa käy tukalaksi. Kutsumuksen veto hiipuu, jos työpaine kasvaa kohtuuttomaksi. Kilpailua tekijöistä on muillakin aloilla.
Suomalaiset sairaanhoitopiirit ovat käyneet värväysreissuilla muun muassa Ruotsissa. Suomalaisia hoitajia houkutellaan paluumuuttajiksi. Tulokset ovat toistaiseksi jääneet laihoiksi. Harvat suostuvat tilipussin ohenemiseen. Vaalilupaukset hoitoalan palkkojen korottamisesta olivat aiheellisia. Poliitikoilta odotetaan nyt vain niiden rehellistä täyttämistä. Ei kai se voi olla liikaa vaadittu?
***
Jätteiden kierrätys eräissä Lapin matkailukeskuksissa sujuu vain leikisti. Asiakkaat toki lajittelevat jätteet. Sitten jokainen astia tyhjennetään samaan läjään, kuntien rahapulan takia. Turhauttaminen on kehno opetustapa.