Lukijalta
Mielipide

Terveyden tutkimuksen rahoitusta vahvistettava – kliinisen tutkimuksen alasajosta kärsivät eniten tutkimuksen tärkeimmät edunsaajat, suomalaiset potilaat

Suomessa on ollut viime vuosina suuri huoli lääketieteellisen ja terveystieteellisen tutkimuksen heikkenemisestä rahoituksen vähenemisen myötä.

Suomessa on ollut viime vuosina suuri huoli lääketieteellisen ja terveystieteellisen tutkimuksen heikkenemisestä rahoituksen vähenemisen myötä. Lupauksista huolimatta valtion rahoitus kliiniseen tutkimukseen on romahtanut.

Vuodelle 2020 tutkimusrahoitusta on myönnetty 21 miljoonaa, joka on lähes kolme miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuotena. Vertailuksi mainittakoon, että vuonna 1997 rahoitus oli sairaalaindeksideflatoituna 91 miljoonaa euroa.

Suunta on täysin päinvastainen kuin muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön teettämässä raportissa ”Suomen kilpailukyvyn ja talouskasvun turvaaminen 2020-luvulla” suositellaan: raportissa ehdotetaan 30 miljoonan euron lisäpanosta yliopistosairaaloiden kliiniseen tutkimukseen.

Hyvä esimerkki kliinisen ja rekisteritutkimuksen valtavasta potentiaalista on Tanska, jossa valtio on investoinut pitkäjänteisesti terveystutkimukseen nostaen Tanskan kliinisen tutkimuksen ja bioalan innovaatiotoiminnassa kirkkaasti Pohjoismaiden johtajaksi.

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla on merkittävä rooli Suomen taloudellisen hyvinvoinnin turvaamisessa. Sen rahoittamisen tulee olla vahvasti Suomen valtion intressissä.

"Tehtyjen investointien hyödyntäminen tarvitsee rahoitusta, joten pienenevällä valtion tutkimusrahoituksella on väistämättömiä, suoria seurauksia terveydenhuollon toiminnan kehittämiseen."

Terveydenhuoltoa kehitetään ainoastaan näyttöön perustuen, siis tutkimustyön kautta. Geenitutkimus ja koko yksilöllisen lääketieteen vaatimus edellyttää vahvaa ja edistyksellistä tutkimusta ennen uusien hoitomenetelmien käyttöönottoa. Erityisesti yliopistosairaaloissa tutkimus myös tukee merkittävästi potilaiden hoitoa.

Näitä uuden aikakauden tutkimustarpeita varten sairaanhoitopiirit ovat tehneet merkittäviä investointeja tietoaltaisiin, toisiolain jalkauttamiseen, biopankkeihin, digitaalisiin portaaleihin ja valtakunnallisiin syöpä-, genomi- ja neurokeskuksiin.

Tehtyjen investointien hyödyntäminen tarvitsee rahoitusta, joten pienenevällä valtion tutkimusrahoituksella on väistämättömiä, suoria seurauksia terveydenhuollon toiminnan kehittämiseen.

Terveyden tutkimuksen rahoitusta on vahvistettava. Koska tämän päivän tutkimus on huomisen hoitoa, kärsivät kliinisen tutkimuksen alasajosta eniten tutkimuksen tärkeimmät edunsaajat, suomalaiset potilaat.

Tarja Laitinen

Tampere

Anne Pitkäranta

Helsinki

Päivi Rautava

Turku

Miia Turpeinen

Oulu

Esko Vanninen

Kuopio

yliopistosairaaloiden tutkimusjohtajat

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.