Kuntien terveyden- ja vanhustenhuollon menot ovat kasvaneet voimakkaasti 2000-luvulla. Stakesin tuoreen tutkimuksen mukaan kasvuvauhti on ollut koko maassa keskimäärin 3,5 prosenttia vuodessa. Vanhustenhuollossa menojen nousua selittää Stakesin tutkimusprofessori Markku Pekurisen mukaan ihmisten ikääntyminen. Sen sijaan terveydenhuollossa syinä ovat uudet hoitomenetelmät ja palvelurakenteen muuttuminen. Pekurinen arvioi myös, että valmistautuminen hoitotakuuseen selittää osittain vuonna 2004 tapahtunutta terveydenhuollon kulujen nousua.
Tutkimuksessa on tarkasteltu sairaanhoitopiireittäin terveyden- ja vanhustenhuollon menojen kehitystä vuosina 1993--2004. Kiivaimmin menot ovat kasvaneet Päijät-Hämeen, Kymenlaakson sekä Itä-Savon sairaanhoitopiireissä. Alhaisimmin menolisäyksin taas ovat pärjänneet Helsingin ja Uudenmaan (HUS) ja Vaasan sairaanhoitopiirit. Edullisimmin kustannuksin ovat sinnitelleet Päijät-Hämeen ja Kainuun sairaanhoitopiirit, kun taas HUS sekä Pohjois- Pohjanmaa ovat laittaneet terveyden- ja vanhustenhuoltoon eniten varoja. Sairaanhoitopiirien välisessä menovertailusta on käytetty tarvevakioituja menoja, joista on poistettu alueiden väliset väestölliset erot kuten ikärakenne ja sairastavuus.
Menojen suhteen alueelliset erot ovat kaventuneet vain kalleimman ja halvimman sairaanhoitopiirin välillä. Tätä selittää kalleimman sairaanhoitopiirin HUSin säästöohjelma, joka pudotti sen kulut lähemmäksi muita sairaanhoitopiirejä. Pekurisen mukaan muuten alueelliset erot ovat pysyneet menojen osalta melko vakioina.
Lukujen perusteella näkee, kuinka paljon kunkin alueen palvelurakenteen pyörittämiseen laitetaan rahaa. Niistä ei voi päätellä, onko palvelurakenne kullakin alueella riittävä. Vuoden 2005 menoluvut saadaan loppuvuodesta, jolloin näkyvät mahdolliset hoitotakuun vaikutukset. Pekurinen uskoo, että hoitotakuu tasaa sairaanhoitopiirien välisiä menoeroja.
Jos sairaanhoitopiirien menot ovat viime vuosina kasvaneet, samalla on parantunut terveydenhuollon tuloksellisuus. Terveydenhuollon toimenpitein estettävissä oleva kuolleisuus on laskenut koko maassa. Ennenaikaisten kuolemien vähenemisen myötä myös menetettyjen elinvuosien määrä on laskenut tasaisesti koko maassa.
Haasteena ikääntyvä Itä- ja Pohjois-Suomi
-- Väestön ikääntyminen tulee olemaan merkittävin haaste palvelurakenteen kehittämiselle, ja erityisesti alueellinen eriytyminen, arvioi Pekurinen.
Pekurisen mukaan Pohjois- ja Itä-Suomessa palvelutarpeet kasvavat, kun taas Pirkanmaan ja HUSin alueella palvelujen tarve hieman laskee. -- Ongelmaksi tulee, miten kuntien rahat riittävät Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Lapissa ja Kainuussa väestön ikääntyminen selittää terveyden- ja vanhustenhuollon menojen kasvusta vuosina 2000--2004 jopa puolet. Myös Itä- ja Etelä-Savossa ikääntymisen osuus kulujen nousussa on merkittävä. Sen sijaan Pirkanmaalla, Uudellamaalla, Itä-Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa ikääntymisen osuus menojen kasvusta on vain 10--15 prosenttia. Itä- ja Pohjois-Suomessa kasvaa myös palvelujen tarve. Kun tarkastellaan suhteellista palvelutarvetta vuonna 2004, Itä-Savon luku oli 23 prosenttia ja Etelä-Savossa 18 prosenttia maan keskiarvon yläpuolella. Palvelutarve taas kasvoi vuosina 1993--2004 voimakkaimmin Lapissa ja Kainuussa.