Juhlapuheissa terveyden edistämistä pidetään merkittävää kansalaisten arjen vahvistajana, mutta rahaa työhön ei anneta.
Terveysbarometri 2005:n mukaan kunnat näkevät lakisääteisen hoitotakuun uhaksi, jonka pelätään vievän loputkin resurssit ehkäisevästä työstä. Rasitus näkyy erityisesti kunnissa, joiden taloudellinen tilanne on heikko.
Terveyden edistämisen keskuksen tutkija Antti Pelto-Huikko toteaa, että terveyden edistäminen toisi säästöjä. Nyt kuntien rahat käytetään korjaavaan työhön, ei kansalaisten terveyttä tukevan arjen rakentamiseen.
Terveyden edistämisessä kunnat pitävät tärkeimpänä työkyvyn ylläpitämistä, ehkäisevää päihdetyötä ja liikunnan lisäämistä ja monipuolistamista. Järjestöjen näkökulmasta tärkeimmäksi nousi sosiaalisten verkostojen tukeminen.
- Sekä kunnissa että järjestöissä on vankka usko terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisemiseen sekä yhteistyön tekemiseen. Ehkäisevä työ, hoito ja kuntoutus eivät saa olla vastakkain, vaan kuntien pitäisi varmistaa, että ihmisiä ja rahaa on kaikilla tarpeeksi työn tekemiseen, toiminnanjohtaja Mika Pyykkö sanoo.
Pyykkö toteaa, että terveyden edistämisessä näkökulma on pitkä, vuosia tai yli kymmenen vuotta. Nykyisessä kvartaalitaloudessa pitkän ajan kuluttua tuleva hyöty esimerkiksi sairauksien torjumisessa ei aina avaudu päättäjille, joiden pitää tehdä säästöpäätöksiä ja jotka elävät budjettikausien mukaan.
Terveyden edistämisen keskuksen tekemää Terveysbarometri 2005:tä varten haastateltiin 211:tä terveysvaikuttajaa eli kuntien terveysjohtajia, lautakuntien puheenjohtajia ja kansalaisjärjestön johtajia.
Terveyden edistämiseen kuuluvat sekä hyvien asioiden vahvistaminen että ehkäisevä työ. Esimerkiksi sekä kannustetaan syömään ravitsevasti ja liikkumaan että torjutaan kansansairauksia. Tehtävää on myös sairauksien hoitamisessa ja kuntoutuksessa.