Kun Matti Rutonen katseli pienenä poikana televisiosta kotona Haukiputaalla ensimmäisiä Euroviisujaan, hän tuskin arvasi olevansa vuosikymmeniä myöhemmin itsekin mukana viisuja järjestämässä. Helsinkiläistynyt Rutonen ja kolmisensataa muuta vapaaehtoista pitävät huolen siitä, että Eurovision laulukilpailu Helsingissä sujuu jouhevasti. Rutosen tehtävänä on kuljettaa Bosnia-Hertsegovinan esiintyjää.
"Vapaaehtoisten koulutustilaisuudessa kuljettajat saivat toivoa kolmea suosikkimaata ja yksi toivemaistani oli juuri Bosnia-Hertsegovina. Olen äärimmäisen onnellinen siitä, että saan olla kauniin Marian kuljettajana", Balkanin alueeseen työ- ja lomamatkoilla ihastunut Rutonen hehkuttaa. Myös Balkanin maiden kaihoisat ja mahtipontiset balladit ovat Rutosen mieleen.
Viisujärjestelyissä on mukana vajaat kolmesataa vapaaehtoista, joita ilman Yleisradio ei pärjäisi. Heitä on muun muassa akkreditointipisteissä ja avustajina hotelleissa ja lentokentillä, mutta eniten juuri kuljettajina. Euroviisutarroin koristettuja autoja on käytössä viisujen aikaan yli sata. Turvatoimet ovat tiukat myös kuljetuksissa: kuljettajat eivät saa kertoa edes perheenjäsenilleen esimerkiksi sitä, missä hotellissa kunkin maan delegaatio asuu.
Ilman vapaaehtoisia Suomessa ei pystyttäisi järjestämään massatapahtumia. Matti Rutonen oli vapaaehtoisena myös Yleisurheilun MM-kisojen aikaan. Euroviisut ovat viisufanille tärkeä tapahtuma. "Näin ensimmäiset viisuni televisiosta 7- tai 8-vuotiaana, eivätkä yhdetkään viisut ole jääneet sen jälkeen katsomatta. Viime talvena katsoin monien maiden finaalit tai jopa semifinaalit internetistä", Rutonen kertoo.
Hurahtaminen sallittua
Pohjois-Suomen näkövinkkelistä saattaa olla vaikea ymmärtää, millaisen hulinan viisut Helsingissä saavat aikaan. Välttämättä ei myöskään käsitä sitä, kuinka vannoutuneita viisuihmisiä Suomessa onkaan. On niitä, jotka muistavat joka ikisen viisuvoittajan, vuosiluvut ja pistemäärät. Myös Suomen viisukarsintojen kappaleet ovat monella muistissa 1970-luvun alusta saakka.
Viisuja ei tarvitse ottaa kuitenkaan liian vakavasti, vaan Helsingin massatapahtumasta halutaan nauttia pilke silmäkulmassa. Niin tekee myös viisuihin hurahtanut oululaisporukka, jolla on faniliput jokaiseen tapahtumaan Hartwall-areenassa. Viisuviikolla pääsee seuraamaan keskiviikosta lauantaihin semifinaaleja, maiden harjoituksia ja tietenkin finaalia. Koko lippupotti maksaa fanialennuksineen noin 300 euroa.
"Ja kaikki tämä ihan ilman lääkitystä", oululainen Anu Alanko kertoo Riitta Vapalahden kotiin Pyykösjärvelle kokoontuneelle viisuporukalle, joka räjähtää nauruun.
"Saman tien, kun Lordi voitti, syntyi päätös Helsinkiin lähtemisestä", Vapalahti puolestaan kertoo.
Naurunremakka täyttää Vapalahden olohuoneen tuon tuosta, kun fanit muistelevat viisutempauksiaan. Taustalla soivat, mitkäpä muutkaan kuin tämänvuotiset viisut. Jokaisella on oma suosikkinsa ja veikkauksensa voittajaksi.
"Ei sillä ole niin väliä kuka voittaa, sillä pääsemmehän nauttimaan Euroopan suurimmista bileistä", Jari Valli miettii.
Joku lupaa kuitenkin ajella päänsä kaljuksi, jos Suomi voittaa tänäkin vuonna. "Viime vuonna kaljupäitä taisi olla liikkeellä aika paljon Lordin voiton jälkeen", Esko Niskala hymyilee.
Euroviisut yhdistävät hyvin erilaisia ihmisiä. Osa porukasta tutustui viime vuonna lomamatkalla Maltalla ja yhdessä käytiin myös Turun karsinnoissa.
"Maltalla meitä luultiin Lordiksi ja pikkutytöt tulivat pyytämään nimikirjoituksia", pitkätukkainen Jami Tallberg kertoo huvittuneena.
Viisujen aikaan Helsingissä on monenmoista oheistapahtumaa, ja Tallberg aikoo muun muassa osallistua ravintola Onnelan euroviisukaraokekisaan tulkitsemalla Suomen vuoden 2004 kisakappaleen, Jari Sillanpään Takes 2 to tango.
Hartwall-areenan kisoihin täytyy laittaa jotain juhlavampaa päälle, viisufanit tuumaavat. Riitta Vapalahdella on jo sopiva glitter-toppi ja irtoripset katsottuna. "Viisuihin liittyy aina glitter, glamour ja modulaatio", Vapalahti summaa.
Kunhan ei hävetä...
Oululaisporukan tapaan moni viisudiggari on tavannut kaltaisensa internetin keskustelupalstoilla. Viisukuppila ry on internetissä perustettu keskustelufoorumi, jonka jäsenmäärä tuplaantui viimevuotisen Lordin voiton jälkeen. Jäseniä on noin 1 500. Toiminta on ryöpsähtänyt internetin maailmasta myös konkreettiseksi, sillä Viisukuppila ry on pystyttänyt Helsingin keskustan Lasipalatsiin muun muassa fanikeskuksen yhdessä Helsingin kaupungin kanssa.
Aiempien vuosien viisukaupungeissa ei ole järjestetty yhtä paljon oheistoimintaa ja -tapahtumia kuin nyt Helsingissä, vakuuttaa Viisukuppila ry:n aktiivi Petri Juutilainen.
"Tiettävästi esimerkiksi tällaista fanikeskusta ei koskaan aiemmin ole ollut."
Fanikeskuksessa toimii infopiste, sieltä voi ostaa monenlaista viisukrääsää ja tietenkin seurata itse kisoja. Juutilaisen viime viikot ovat täyttyneet viisujärjestelyistä. Atk-suunnittelijan päivätyöt on täytynyt jättää viisuhyörinässä yöhön. Kaiken tämän jaksaa, kun tiedossa on mahtava juhla, Juutilainen vakuuttaa.
"Toivottavasti tulee hyvä show, eikä tarvitse hävetä. Suomen viisujen pitäisi olla näyttävä ja sellainen, ettei siitä tulisi nolo olo", Juutilainen arvioi.
Monia tuntuukin suomalaiskansalliseen tapaan jännittävän, miltä Suomen Euroviisut muiden silmissä näyttävät. Kunhan ei vain nähtäisi joulupukkeja ja valkorunkoisia koivuja, huokaillaan jo etukäteen.
Kiivasta vasarointia
Heti kun jääkiekkokausi oululaisittain voitokkaasti loppui, Hartwall-areenassa alkoi jään sulatus ja kiivas rakentaminen. Areenaan on tuotu yli 20 rekkalastillista tavaraa: teknistä kalustoa, videoscreenejä ja lavasteita. Kattoon on ripustettu sata tonnia kaapelia, lamppuja ja muuta tarpeellista tavaraa.
Miehet vasaroivat lavalla, joku nousee nosturilla kattoon ja toinen istuu tietokoneen ääressä ja säätää lavan värisermien värejä. Kypäräpäiset miehet kiipeilevät katon rakenteissa. Areenalla tarvitaan monenlaista tekniikkaa ja Yle tekee tapahtumaa pitkälle omin voimin, mutta mukana on useita ulkomaisia yhteistyökumppaneita. Esimerkiksi äänitekniikan yritykset ovat kahta lukuun ottamatta kaikki ulkomaisia yrityksiä.
Saksalaiset toimittavat Eurovision laulukilpailun mikrofonit, korvamonitorit ja äänipöydät. Ruotsalaiset puolestaan tuovat areenaan pääulkolähetysyksikön, lavatekniikkaa ja valojärjestelmiä. Lavan rakenteista vastaavat britit.
Suomen euroviisukarsinnoista tuttua legendaarista kapellimestaria Ossi Runnea ei enää tarvita, sillä Eurovision laulukilpailun esitysten taustamusiikki on jo vuosikaudet tullut suoraan tietokoneelta.
Keskipisteenä hauen leuat
Lavan muodossa on vaikutteita Kalevalasta. Keskellä kiertää hauen leukaluuta mukaileva rakenne ja takana roikkuu läpikuultavia kalansuomuja. Ideana on, että leukaluu ikään kuin syleilee lavaa.
Lavan ovat suunnitelleet neljä Taideteollisen korkeakoulun lavastustaiteen opiskelijaa yhdessä Ylen lavastajan Riikka Kytösen kanssa. Tarkoituksena oli viedä Kalevala-mytologiaa nykypäivään ja tulevaisuuteen, kertoo yksi lavan suunnittelijoista, opiskelija Kalle Ahonen.
"Emme halunneet lähteä tekemään mitään kansallisromanttista kitschiä eikä Gallen-Kallela -meininkiä vaan halusimme löytää oman tyylimme. Kaikki on tyylikästä, minimalistista ja hienosti muotoiltua", Ahonen sanoo.
Kilpailijat esiintyvät ovaalin muotoisen lavan keskellä, eikä heitä päästetä pitkälle catwalkille, joka on avaus- ja väliaikaesiintyjien sekä juontajien käytössä. Vaikka lava on kaikille sama, jokaisen 42 maan esitys on erilainen ja yksilöllinen. Suorissa televisiolähetyksissä nähdään esimerkiksi reaaliaikaisia hidastuksia, mikä on erikoinen yksityiskohta. Tv-lähetykset ohjaa Timo Suomi.
Euroviisut lähetetään High Definition eli HD-teräväpiirtotekniikalla, jolla on Euroopassa aiemmin lähetetty vain koelähetyksiä muutamissa maissa. HD-tekniikka on digitaalisen television kehittyneempi versio.
Viime vuonna Ateenan Euroviisuja katsoi noin sata miljoonaa ihmistä ja tänäkin vuonna odotetaan samanlaisia katsojamääriä
Turvatoimet ovat olleet tiukat jo pitkään ennen viisuja. Hartwall-areenan jokainen ovi on lukossa ja hissiinkään ei pääse ilman turvamiehen lupaa. Areenalla on käytössä metallinpaljastimet ja läpivalaisulaitteet. Nesteitä ei saa tuoda paikalle, joten turvatoimet ovat samanlaisia kuin nykyään lentokentillä.
Vapaammin saa liikkua ja valokuviakin ottaa eri puolilla Helsinkiä Euroviisujen oheiskohteissa. Esplanadin puistoon pystytetään finaaliviikon ajaksi Eurooppa-tori, missä kilpailuun osallistuvat maat esittelevät omia erikoisuuksiaan. Senaatintorille pystytetään kisaviikonlopuksi viisukatsomo, josta voi seurata suoria lähetyksiä. Suomen antamat pisteet eri maiden kilpailukappaleilla annetaan niin ikään Senaatintorilta.
Vanhalla ylioppilastalolla pyörii virallinen Euroklubi, jossa juhlivat eri maiden delegaatiot ja vip-vieraat. Ympäri kaupunkia järjestetään kymmeniä viisutapahtumia, joten luvassa on aikamoinen karnevaali.
"Ruotsi taitaa voittaa"
Bosnia-Hertsegovinan edustajan autonkuljettaja Matti Rutonen jännittää nyt, ehtiikö itse seuraamaan kuljetushommiltaan kisoja paikan päälle. Hän veikkaa, että tänä vuonna voittajaksi nousee Ruotsin The Ark -yhtye. "Ruotsi saattaa voittaa koko potin, vaikka myös esimerkiksi Serbia, Makedonia ja Valko-Venäjä ovat varmasti korkealla. Hanna Pakarinen puolestaan pääsee kymmenen parhaan joukkoon ja varmistaa Suomen pääsyn ensi vuoden finaaliin", Rutonen pohtii.
Euroviisuissa näyttää olevan se vissi ero esimerkiksi jääkiekkoon, että nyt saa kannattaa vapaasti muitakin maita, eikä tarvitse olla fanaattisesti Suomen puolella.
Lordi pelasti viimevuotisella viisuvoitollaan koko Eurovision laulukilpailun, Matti Rutonen arvioi. "Kun Lordi oli mukana, kävi niin, että myös nuoret ja lapset ryhtyivät seuraamaan Euroviisuja. Tämä on todella merkittävää kisan kannalta, sillä katsojaluvut olivat menossa huonoon suuntaan."
Euroviisujen semifinaali on 10. toukokuuta ja
loppukilpailu 12. toukokuuta.