Kaunainen Puheenjohtaja Paavo Lipponen vakuutti SDP:n sitoutuneen tiukasti punamultahallitukseen. Hän kiisti jyrkästi sosialidemokraattien vaikuttaneen pääministerin vaihtumiseen. Sen sijaan kansakunnan etu Lipposen mukaan on, että keskusta saa asiansa järjestykseen.
"SDP puolueena tai kukaan puolueen johdossa ei ole asettanut hallituskoalitiota kyseenalaiseksi. Tämän toivoisi menevän perille keskustan jäsenistössä", Lipponen sanoi SDP:n eduskuntaryhmän kokouksessa maanantaina Kauniaisissa.
Keskustalaisille Lipponen heitti: "Tervetuloa koalitioon." SDP antaa hänen mukaansa hallitukselle täyden tukensa.
Keskustan kentältä yhä kuuluviin puheisiin siitä, että Anneli Jäätteenmäki putosi pääministerin paikalta SDP:n salaliiton vuoksi Lipponen huomautti:
"Kukin hallituspuolue selvittäköön omat asiansa niin kuin itse parhaaksi näkee, sotkematta niihin muita puolueita tai muiden puolueiden jäseniä. Vastaavasti ulkopuolisten on annettava tässä tapauksessa keskustan selvittää omat asiansa kaikessa rauhassa."
Sen verran punamultahallituksen syntyvaiheisiin Lipponen kuitenkin palasi, että harmitteli: "Hallitusneuvotteluista puuttui välttämätön sparraaja, kun valtiovarainministeriön väkeä ei kelpuutettu paikalla. Keskusta huolehti lähinnä omista erityiseduistaan."
Lopputuloksena on Lipposen mukaan hallitusohjelma, jonka toteuttamisessa asioita joudutaan asettamaan tärkeysjärjestykseen. Tässä on perusteena pidettävä kahta asiaa: työllisyyttä ja valtion talouden ylijäämätavoitetta.
EU-keskustelulla
on jo kiire
Puheenjohtaja Lipponen komensi suomalaisia kunnon keskusteluun EU:n tulevaisuudesta. Hän muistutti, että hallitus antaa selonteon eduskunnalle jo syyskuun alussa. "Aikaa ei ole paljon...Keskustelua pitää käydä kuvia kunnioittamatta."
Lipponen väitti, että tutkijoidenkin piirissä monelta näyttää asiantuntemus olevan "täysin hukassa, puhumattakaan, että kyettäisiin esittämään vaihtoehtoja". Tarjolla hänen mukaansa on älyllisiä välineitä, joita tutkijatkaan eivät ole ottaneet esille. Heiltä on pallo hukassa.
Tutkijoiden lisäksi Lipponen ripitti tiedostusvälineet. Ne saivat pyyhkeitä keskustelun tukahduttamisesta. Lipposesta on "peräti kummallista", että medioissa suhtaudutaan EU:n tulevaisuuskeskusteluun ikään kuin konventti vielä istuisi. "Pääministerikään ei saisi ottaa kantaa siltä pohjalta, että konventti on jo jättänyt esityksensä uudeksi perussopimukseksi ja tilanne on näin ollen uusi. Keskustelu tukahdutetaan tekemällä siitä julkisvälineissä pelkästään kuka määrää -asetelmaa tai eksegeettistä (selitysopillista) syynäämistä onko poikettu kannoista -tyyliin", Lipponen syytti mediaa.
Vaihtoehtoja
punnittava nyt
Lipponen korosti, että asioista pitää keskustella, kun ne ovat valinnassa, eikä vedota yleiseen mielipiteeseen tai aikaisempiin tavoitteisiin.
Lipposen mielestä on syytä keskustella halutaanko vahvistaa hallitusten välistä yhteistyötä vai EU:n toimielinten roolia ja miten suhtaudutaan EU:n ytimeen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamisessa pitää muistaa Suomen asema Venäjän naapurina.
Lisäksi Lipponen peräsi keskustelua kansallisista eduista. Hän neuvoi miettimään myös sitä, onko EU:ssa sellaisia yhteisiä etuja, jotka voivat mennä yli kansallisesti määriteltyjen kapeiden etujen.
Lipposen mukaan Suomi on EU:ssa menestyksellä puolustanut kansallisia etujaan, ennen muuta maatalouttaan ja alueitaan. Syksyn neuvotteluissa Etelä-Suomen maatalouden tuen turvaamiseksi ei hallitukselle pidä asettaa kohtuuttomia paineita.
Suomi ei voi odottaa saavansa 141 artiklan perusteella mahdollisuutta nousevaan ja pysyvään tukeen, kun maataloustukia pyritään unionissa saamaan paremmin hallintaan, Lipponen sanoi. Hän toivoi, että maataloustuottajat tarttuvat suuremmalla mielenkiinnolla tarjolla oleviin investointitukiin.