Pääkirjoitus

Ter­ve­tu­loa, itä­tu­ris­tit

100 000 Venäjältä tullutta turistia viettää vuodenvaihteen Suomessa. He ovat nyt varakasta joukkoa, josta Itä- ja Pohjois-Suomen matkailuyritysten kannattaa pitää kiinni.

100 000 Venäjältä tullutta turistia viettää vuodenvaihteen Suomessa. He ovat nyt varakasta joukkoa, josta Itä- ja Pohjois-Suomen matkailuyritysten kannattaa pitää kiinni.

Suomeen saapui päättyvänä vuonna enemmän turisteja Venäjältä kuin koskaan aiemmin. Viisumeja myönnettiin esimerkiksi Suomen Pietarin-pääkonsulaatissa 30 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, yhteensä noin 400 000.

Itä- ja Pohjois-Suomen matkailukeskukset kuten Tahkovuori, Vuokatti ja Ruka elävät kovinta itäturistisesonkia juuri nyt kun rajan takana on alkanut vuodenvaihteen lomajakso. Matkanjärjestäjät arvioivat, että tämän viikonvaihteen ja loppiaisen välisenä lomajaksona Suomeen tulee jopa 100 000 venäläistä. Suurin osa heistä saapuu omilla autoilla, mutta sen lisäksi Venäjältä lentää Suomeen 160 tilauskonetta. Yksin Moskovasta tulee 30 ylimääräistä junaa.

Aika kauas on edetty niistä päivistä, jolloin yksittäisiä neuvostomatkailijaryhmiä saapui Suomeen punavalkoisilla Ikarus-busseillaan hamstraamaan tavaraa kotimaan pulatalouden tarpeisiin. Tuolloinhan itäturisteja tapasi lähinnä Helsingin ja Tampereen kaduilla ja näiden kaupunkien halpakaupoissa. Jälkimmäisiin tulijoita päästettiin varkauksien pelossa sisään vain pari kerrallaan.

Syvälle junttaantuneet asenteet paistavat aika ajoin edelleenkin läpi. Niiden mukaan itärajan takaa tulee vain ilotyttöjä ja trokareita, ja jos joukossa on varakkaamman näköistä väkeä, vauraus ei ole ainakaan rehellisesti hankittua.

Nämä ajatukset kannattaa viimeistäänkin nyt ravistella päästään. Ensinnäkin Venäjän keskivertoasukkaiden elintaso on viime vuosikymmenenä noussut niin reippaasti, että miljoonilla tavallisillakin kansalaisilla on jo varaa käydä ulkomailla. Suomeen tulijoiden joukossa on siksi enemmistö jo muita kuin niin sanottuja uusrikkaita.

Toisaalta on vaara, että vanhat ennakkoluulot näkyvät siinä, miten venäläisturisteihin täällä suhtaudutaan. Matkailun parissa työtä tekevät ovat onneksi oivaltaneet itäturistien suuren merkityksen jo kauan sitten ja panostavat vieraiden mallikkaaseen palveluun.

Matkustajat Venäjältä vyöryvät nyt Suomeen monestakin syystä. Pääsyy on se, että Suomi on lähellä. Suomen matkailupalvelut ovat tasokkaita ja monipuolisia. Venäjällä Rukan, Levin tai Vuokatin kaltaisia keskuksia ei edelleenkään eikä Suomen onneksi ole.

Venäläiset myös pitävät siitä, että ympäristö on siisti ja että monet asiat hoituvat Suomessa helpommin kuin heidän kotimaassaan. Vähäpätöinen seikka ei ole sekään, että itänaapurit suhtautuvat suomalaisiin paljon myönteisemmin kuin Suomessa tiedetäänkään. Maineesta kannattaa pitää kiinni, sillä matkailussakin maineella on rahallista ja työllistävää arvoa.

Jo pari vuotta sitten Venäjältä tulleiden turistien laskettiin jättävän Suomeen yli 600 miljoonaa euroa. Tuosta luku on edelleen kasvanut. Summa on muhkea, muttei jakaudu maantieteellisesti tasaisesti. Esimerkiksi Oulun seutu ei kostu potista paljonkaan. Siinä on haastetta paikallisille yrityksille ja matkailun kehittäjille.

Toinen itäturisteihin liittyvä haaste koskee koko Suomea, eikä sille asialle ole paljon tehtävissä: tulevatko he Suomeen viettämään vuodenvaihteen lomiaan, jos olennainen elementti eli lumi puuttuu? Voittajia tässä muutoksessa voivat olla Suomen pohjoisimmat eli lumivarmimmat matkailukohteet. Etelämpänä loskatalvien varalle pitää kehittää uusia viihdykkeitä.