Pankit ovat käyneet korkokilpailua lähinnä lainoituksessa. Käyttötilien korot ovat nimellisiä. Uudet pankit tuovat kaivattua käyttötilien korkokilpailua.
Vaikka muut sijoitusmuodot ovat lisänneet viime vuonna suosiotaan, käyttötileillä pidetään Suomessa rahaa edelleenkin selvästi enemmän kuin olisi tarve. Edellisten sukupolvien tapa säilyttää seteleitä piirongin laatikossa tai patjan alla jäi sentään historiaan samalla, kun työmarkkinaosapuolet sopivat palkkojen maksusta suoraan pankkitilille. Käyttötili on tietysti käteisen rahan kotisäilytystä turvallisempi, vaikka sen tuotto onkin olematon.
Useimpien suomalaisten palkkatili on käyttötili. Se näkyy talletusmäärissä. Käyttelytileillä on noin 47 miljardia euroa, kun suomalaisten kotitalouksien talletuskanta on kaikkineen 60 miljardia euroa.
Useimmilla palkansaajilla käyttötilin saldo käy kuukauden aikana hyvinkin pienenä palkkajakson lopulla. Pankit ovat hyödyntäneet tätä pankkisalaisuuden piiriin kuuluvaa tietoa häpeämättömästi niin, että vähäinenkin korko maksetaan kuukauden alimman saldon mukaan. Tämä on pankkien kannalta tietysti mitä kannattavinta liiketoimintaa.
Kaksi uutta vähittäispankkia, Tapiola-pankki ja S-pankki ovatkin löytäneet vetävän kilpailuvaltin. Ne aikovat maksaa käyttötilille muita pankkeja parempaa korkoa. S-pankki lupaa lisäksi jo tässä vaiheessa, että käyttelytilin korko lasketaan kuukauden keskisaldon mukaan. Sekin kyllä jättää osan tallettajan pankissa pitämistä rahoista vaille korkohyvitystä.
Tapiola-pankki puolestaan nostaa käyttötilin koron syyskuun alkupuolella 2,25 prosenttiin. Sekin jää tosin vielä inflaatiota matalammalle. Kuluttajahintojen nousu eteni kesällä 2,6 prosentin vauhdissa. Muiden pankkien käyttötileille yleisesti maksamiin prosentin kymmenyksien korkoihin verrattuna tarjottu korko on kuitenkin merkittävästi yleistä tasoa korkeampi.
Lokakuussa aloittava S-pankki ei ole vielä ilmoittanut käyttötiliensä korkoa, mutta ennakkoarvioiden mukaan se asettuu kahden prosentin yläpuolelle. Varsinkin S-ryhmän vakioasiakkaat jättävät varmasti S-pankkiin mielellään käyttötilille rahaa niin, että hieman tavallista suuremmatkin ostokset voi suorittaa ilman muita tilisiirtoja. Tosin kuluttajien käyttäytymistä on aina vaikea ennakoida. Markkinoinnin onnistuminen vaikuttaa paljon.
Pankkikilpailun tulokkaat tietysti hakevat korkeammilla koroilla asiakkaita. Tällä tavalla ne sekoittavat seisovaa vettä tuomalla tervetullutta kilpailua. Koska pankit kilpailevat lainakoroillaan ja etenkin marginaaleillaan, mikseivät ne kilpailisi myös talletuskoroillaan? Aika näyttää, tarjoavatko tulokkaat parempia talletuskorkoja pitkäänkin vai tippuvatko ne isojen pankkien tasolle.
Suomalaiset ovat aina olleet kilttejä pankkiasiakkaita. Siihen heidät koulutti monia muita länsimaita pitempään kestänyt rahamarkkinoiden säännöstely. Lainaa oli pakko mennä kyselemään nöyrällä mielellä. Pankkien kilpailutuksesta ei menneinä vuosikymmeninä voinut uneksiakaan. Pitkään jatkunut asiakkuus turvasi parhaassa tapauksessa esimerkiksi asuntolainan saannin, vaikka täysin luottavaisella mielellä ei voinut koskaan olla.
Se aika jätti jälkensä alitajuntaan. Yhä vain harvat ryhtyvät selvittelemään, mistä pankista laina irtoaa huokeimmalla korolla puhumattakaan, että kyseltäisiin talletuskorkojen perään. Niin kannattaisi kuitenkin tehdä, kun rahaa kerran pidetään pankissa. Suomalaisilla on ylipäätään vielä paljon oppimista kilpailutuksessa. Sen avulla voisi kuitenkin säästää paljon ja pitää samalla yrityksiä varpaillaan.