Päivittäistavarakauppaa varsin suvereenisti hallitseva osuustoiminnallinen S-ryhmä kertoi isoon ääneen alentavansa satojen elintarvikkeiden hintoja tämän viikon alussa. Kaupan kakkonen, K-ryhmä, vastasi kertomalla tehneensä saman tempun jo viime vuoden marraskuussa ja aikovansa nyt laskea hintoja lisää.
Isojen päivittäistavaraketjujen hinnanalennusten taustalla kummittelee 2000-luvun alussa maahan rantautunut saksalainen Lidl, joka on tullut tunnetuksi suomalaisketjuja alhaisemmista hinnoistaan.
Lidl on talouden taantuman saattelemana onnistunut kasvattamaan markkinaosuuttaan ja tulostaan. Tämä on pakottanut kaupan kotimaiset suuret tekijät hinnanalennuksiin, jollaisia ei ole ollut tapana toimeenpanna aikaisemmin.
Kilpailuviranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota päivittäistavarakaupan keskittymiseen. Syyn korkeisiin hintoihin on arvioitu johtuvan pitkälle todellisen kilpailun puuttumisesta. Suomessa ruoka on EU-maiden kalleimpia.
Kaupan kaksi suurta ketjua, S- ja K-ryhmä, hallitsevat ruokakauppaa yhteensä lähes 80 prosentin osuudella. Ne ovat voineet toimia jotakuinkin haluamallaan tavalla.
Talouden taantuma ja sen myötä tapahtunut ostovoiman lasku ovat muuttaneet kansalaisten ostokäyttäytymistä. Tulojen vähetessä tuotteiden hinnat ovat nousseet aikaisempaa suurempaan rooliin ostopäätöksiä tehtäessä. Tässä kilpailussa Lidl on pärjännyt muita paremmin.
SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä ei luonnollisestikaan myönnä kilpailutilanteen muutoksen vaikuttaneen S-ryhmän hinnanalennuspäätökseen. Heikkilän mukaan kyseessä on paluu osuuskauppaperinteen juurille; tarjoamaan edullinen vaihtoehto kuluttajille.
On kuitenkin syytä kysyä, mikä muu kuin kuluttajien ostokäyttäytymisen muutos saisi yhtäkkiä suuria tekijöitä tarkistamaan kurssiaan tällä tavoin. Kysymys on mitä suurimmassa määrin niiden pyrkimyksestä säilyttää markkina-asemansa mahdollisimman suurena. Se on tietysti ymmärrettävä pyrkimys.
Kun Lidl tuli markkinoille, sitä vierastettiin, koska näkyvä osa tuotteista oli tuontitavaraa. Tavaravalikoimaan on koko ajan tullut lisää kotimaisia elintarvikkeita. Ulkomaisten tuotteiden edullisuus ei ole se, jolla Lidl on pärjännyt, vaan se, että useimmat päivittäin tarvittavat kotimaiset elintarvikkeet ovat edullisempia kuin kilpailijoilla. Pikkuhiljaa tämä on alkanut vaikuttaa kaupankäyntiin.
Lidl on onnistunut nostamaan markkinaosuuttaan 8,1 prosenttiin, mikä tosin on edelleen vaatimaton kaupan suuriin tekijöihin verrattuna. Kehityssuunta on kuitenkin nouseva, ja tähän S- ja K-ryhmä haluavat vastata. Lidl on luvannut antaa takaisin samalla mitalla, joten edessä on odotettavissa kiihtyvä hintakilpailu.
Hintakilpailua päivittäistavarakaupassa kaivataankin, sillä elintarvikkeiden hinnat ovat olleet selvässä nousussa viime vuodet.
Suurten keskusliikkeiden hinnanalennus vahvistaa sen tosiasian, että kuluttajia on pakko kuunnella.
Pääkirjoitus