Pääkirjoitus

Ter­ve­tul­lut tie­to­vuo­to

Brittiläisen HSBC-pankin sveitsiläistä tytäryhtiötä koskeva vuoto antaa tärkeää lisätietoa veronkierrosta. Tämä lisää painetta yhteistyöhön veronkierron torjumiseksi.

Kansainvälisen tutkivan journalismin ryhmän julkistamat brittiläisen HSBC:n pankin Sveitsin-tytäryhtiön yli 100 000 asiakkaan tilitiedot antavat tärkeää lisätietoa veroparatiisien asiakkaista.

Sveitsi on tunnettu veroparatiisi, jonne kansalaiset eri puolilta maailmaa ovat kätkeneet omien valtioidensa viranomaisten ulottumattomiin kuka milläkin tavalla hankkimiaan rahoja. Paljastuneiden tilitietojen mukaan monet pankin asiakkaat eivät olleet ilmoittaneet sijoittamistaan rahoista oman maansa verottajalle.

HSBC-pankin vuoto on peräisin vuodelta 2007, jolloin pankin entinen informaatikko murtautui pankin tietojärjestelmään ja varasti yli 100 000 asiakkaan pankkitiedot. Joukossa oli useita poliitikkoja, huippu-urheilijoita sekä musiikki- ja kulttuurimaailman vaikuttajia ja muita kuuluisuuksia.

Sittemmin Ranskaan paenneen toimihenkilön tekoa voidaan moralisoida ja pitää jopa rikollisena, mutta tosiasiassa hän ansaitsee sulan hattuunsa. Hän on yksi niistä kylmäpäistä, joiden ansiosta on päästy lähemmäs rikollisen rahanpesun juuria. Rikollisen rahan jäljitys on vaikeaa niin kauan kuin on Sveitsin kaltaisia valtioita, jotka siunaavat tällaisen toiminnan ja tekevät kaikkensa salatakseen tietoja.

HSBC-pankin asiakaskunta ilmeni varsin kirjavaksi. Joukossa on henkilöitä, joiden rahalähteet liittyvät hyväksyttävästä ansainnasta aina terrorismiin, ase- ja huumausainekauppaan sekä moneen muuhun rikolliseen toimintaan. Heitä yhdistää tarve olla syystä tai toisesta ilmoittamatta tulojaan oman maansa viranomaisille.

Kysymys ei ole mistään nappikaupasta. Julkitulleen paljastuksen mukaan tämä asiakasryhmä kierrätti tileillään varoja yli 180 miljardin euron edestä. Joukossa oli 80 suomalaista 19 miljoonan varallisuuksineen.

Sen lisäksi, että HSBC-pankki salasi tietoja, selvitysten mukaan se jopa auttoi asiakkaitaan tavalla, joka mahdollisti veronkierron. Jouduttuaan julkisuuden riepottelun kohteeksi pankki myönsi tehneensä virheitä tytäryhtiössään Sveitsissä.

Sveitsi ei suinkaan ole ainoa valtio, jonne rahoja kätketään viranomaisilta piiloon. Vastaavaan toimintaa on viime vuosina paljastunut ainakin Luxemburgissa, Panamassa ja Brittiläisillä Neitsytsaarilla.

Rahojen kätkemiseen osallistuu rikollisten lisäksi hyväksyttävällä tavalla rahansa tienanneita henkilöitä. Vähän aikaa sitten verottaja paljasti suomalaisten hyvätuloisten tekemät noin 60 miljoonan euron talletukset Liechtensteiniin. Niistä ei ollut ilmoitettu verottajalle.

Suomessa poliitikot ovat myöntäneet harmaan talouden yhdeksi taloudellista toimintaa rapauttavaksi tekijäksi. Verotulojen pimittäminen on osaa harmaata taloutta, joka nakertaa pohjaa yhteiskunnan tuloilta ja vääristää taloudellista kilpailua.

Siksi pimitykseen liittyvät tietovuodot ovat tervetulleita. Ne lisäävät riskiä jäädä kiinni ja siten toimivat ennalta ehkäisevästi. Koska ongelma koskee kaikkia EU-maita, on sitä vastaan myös taisteltava yhdessä.