Suomi ja Viro ottivat pitkän askeleen kohti yhteisen maakaasuterminaalin toteutusta maanantaina. Kummankin maan pääministerien Alexander Stubbin (kok.) ja Taavi Rõivasin kesken solmittu periaatepäätös nesteytetyn maakaasun LNG:n terminaaleista on äärettömän positiivinen viesti, vaikka matkassa on vielä useampi mutka.
Yhteisymmärrykseen pääsy puhdistaa ilmaa. Suomi ja Viro ovat kamppailleet lähes kolme vuotta siitä, kumman maan rannikolle terminaali tulisi rakentaa.
EU on katsonut kahden pohjoisen jäsenmaan kiistelyä tähän saakka sivusta, mutta lopulta EU-komission ratkaisuehdotus ja Euroopan poliittisen vakauden heilahdukset ajoivat maat sovun tielle.
EU-komissio laati äsken ratkaisuehdotuksen, jossa kiista pantiin puoliksi. Suomi saa rannikolleen suuremman terminaalin, Viro pienemmän. EU myös lupasi hankkeelle puolen miljardin euron alustavan tuen, mikäli yhteistyömalli sopii. Kaksi terminaalia aiotaan yhdistää Suomenlahden pohjassa kulkevalla Balticconnector-kaasuputkella.
Ehdotus oli niin houkutteleva, että se hyväksyttiin nopeasti molemmin puolin Suomenlahtea.
Eniten sopua lienee vauhdittanut Venäjän aggressiiviseksi yltynyt politiikka lähialueilla kuluneen vuoden aikana. Vaikka pääministerit kiistivät Venäjän tilanteen vaikutuksen tuoreeltaan maanantai-iltana, ei tosiasiaa käy kiistäminen.
Pääministeri Rõivas myönsikin, ettei Viro voi olla riippuvainen vain yhdestä paikasta tulevasta kaasusta. Venäjältä tuotava kaasu on Virolle merkittävä energialähde. Tilanne on kutakuinkin sama Suomessa, jossa maakaasua tuodaan putkea pitkin Venäjältä.
Myös Keski-Euroopassa LNG-hanketta pidetään energiaturvallisuuden parantamisena, sillä se tarjoaa vaihtoehdon Venäjän maakaasulle. Venäjä vie maakaasua ympäri Eurooppaa.
Suomessa maakaasua käytetään pääasiassa teollisuuslaitoksissa, mutta muualla EU:ssa myös kotitaloudet ovat riippuvaisia kaasusta. EU:ssa pelätään, että Venäjä käyttää maanosan kaasutarvetta politiikkansa välineenä.
Uusien terminaalien myötä maat voivat kilpailuttaa maakaasutoimituksensa ja hankkia kaasua laivakuljetuksina mistä tahansa, esimerkiksi Yhdysvalloista tai arabimaista.
Maakaasuterminaali on kokoluokaltaan jättimäinen urakka – ja kallis. Vaikka EU on luvannut terminaaleille ja kaasuputkelle alustavaa rahoitusta, ei rakentaminen toteudu vielä pikkusummilla.
Stubb arvelee, että rahoituksesta 75 prosenttia pitäisi saada EU:lta. Hankkeella ei ole virallista hintalappua, mutta sen uskotaan Stubbin mukaan maksavan muutamia satoja miljoonia euroja.
Kaasuputken on määrä valmistua vuoteen 2019 mennessä, joten rahoituksella alkaa olla kiire. Onnistuessaan hanke heijastuu muuallekin. Tornioon, Poriin ja Raumalle on tulossa alueelliset LNG-terminaalit.
Pääkirjoitus